Ensi vuonna voimaantuleva pääsykoeuudistus lisää ylioppilastutkinnon merkitystä yliopistojen valintakiintiöissä.
Tämä tietää lisää paineita sekä lukiolaisille että lukioon tähtääville.
Valmiuksia menestykselliseen lukio-opiskeluun haetaan entistä useammin jo peruskouluiässä hankittavalla maksullisella lisäopetuksella.
Maksullista lisäopetusta ja valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat haistaneet markkinaraon ja tarjoavat tuotteitaan nyt entistä nuoremmille opiskelijoille.
Kasvavaa asiakaskuntaa ovat peruskoulun yläluokan oppilaat, jotka tähtäävät yliopistoon.
– Nuoret haluavat valmistautua ylioppilaskirjoituksiin entistä paremmin, koska ylioppilaskirjoituksilla on jatkossa ratkaiseva merkitys. Tätä varten meillä on suunniteltu useita erilaisia palveluja, jotka on tarkoitettu nimenomaan peruskoulun yläluokille, sanoo toimitusjohtaja Janne Nousiainen Valmennuskeskuksesta.
Lisäopetuksen kysyntä kasvussa
Tarjolla on muun muassa perinteisiä matematiikkaharjoituksia sekä opiskelunohjausta yksityisesti, suuremmassa ryhmässä tai verkon kautta.
Myös muissa maksullista lisäopetusta tarjoavissa yrityksissä, kuten esimerkiksi Eximiassa ja TutorHousessa, uskotaan samankaltaiseen näkymään.
– Uskon, että yläasteen yläluokille suunnatun lisäopetuksen kysyntä tulee lisääntymään sen myötä kun ylioppilastodistuksen merkitys kasvaa, sanoo toimitusjohtaja Pekka Impiö TutorHousesta.
Myös perinteisten yliopiston pääsykoekurssien kysynnän odotetaan lisääntyvän kilpailun kiristymisen myötä.
– Pääsykoeuudistuksen johdosta kilpailu itse asiassa vaan kiristyy keskiverto-opiskelijoiden joukossa. Kun he eivät voi päästä suoraan yo-papereilla sisään halutuimpiin opiskelupaikkoihin, he kilpailevat entiseen tapaan valintakoekiintiössä, joka tulee pienentymään uudistuksen myötä, sanoo Nousiainen.
Valmennuskeskuksessa kurssien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta viiteen tuhanteen euroon.
– Viiden tuhannen euron kurssi on niin sanottu täyden takuun kurssi, jossa asiakas saa rahansa takaisin, jos ei saa opiskelupaikkaa haluamallaan alalla, sanoo Nousiainen.
Ristiriitainen uudistus?
Vuoden kuluttua voimaantuleva pääsykoeuudistus herättää ristiriitaisia tunteita.
Mikael Lehtonen pyrkii Helsingin yliopistoon opiskelemaan politiikkaa ja viestintää sekä Tampereen yliopistoon opiskelemaan puheviestintää. Politiikan ja viestinnän pääsykoetta varten Lehtonen osallistuu 600 euron arvoiselle valmennuskurssille.
– Jos en pääse näistä kumpaakaan, niin uskon, että pääsen suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelemaan Tampereelle hallintotieteitä. Jos tämäkään ei onnistu, niin harkitsen korottavani ylioppilastodistuksen arvosanoja, jotta pääsen suoraan papereilla sisään. Pääsykoeuudistuksen yksi hyvä puoli on juuri se, että arvosanoja voi korottaa vapaammin.
Sara Holappa hakee Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan sosiaalitieteitä.
Jos Holappa ei pääse opinahjoon sisälle pääsykokeilla tänä keväänä, niin hän uskoo pääsevänsä ensi keväänä suoraan ylioppilastodistuksen perusteella.
– Pääsykoeuudistus on omalta kannaltani hyvä, koska olen kirjoittanut hyvät yo-paperit. Tiedän, että jos tänä keväänä en onnistu pääsykokeessa, niin ensi keväänä on jopa helpompi päästä sisään, sanoo Holappa.
Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Nousiainen puolestaan pitää pääsykoeuudistusta jo nyt epäonnistuneena siksi, että sillä ei saavuteta sille asetettuja tavotteita.
– Tässä käy helposti niin, että lukiosta tulee itse asiassa nelivuotinen eli vuoden pitempi, koska oppilaat haluavat korottaa arvosanojaan taatakseen jatko-opiskelupaikan. Opiskelijoiden siirtyminen työelämään tulee tästä syystä viivästymään. Tarve valmentautua ylioppilaskirjoituksiin kasvaa, mikä puolestaan lisää maksullisen opetuksen tarvetta. Tämäkin on vastoin uudistuksen tavotteita.
Opetushallituksessa pääkoeuudistusta kohtaan esitettyyn kritiikkiin suhtaudutaan rauhoittelevasti.
– Tietenkin on ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat parasta lapsilleen ja että nuoret haluavat päästä korkeakouluun. Minusta tässä nyt kuitenkin vähän turhaan pelätään sitä, että vain kuuden ällän ylioppilaspapereilla voi päästä opiskelemaan. Kyllähän yliopistojen sisäänpääsyssä edelleen säilyy hyvin merkittävänä väylänä pääsykokeet ja mahdolliset muut väylät, sanoo erityisasiantuntija Merja Väistö Opetushallituksesta.
Opiskelijoiden yhdenvertaisuus koetuksella
Opiskelijat pelkäävät pääsykoeuudistuksen eriarvoistavan nuoria.
– Jos entistä useampi nuori turvautuu yksityis- ja lisäopetukseen, on se selvästi eriarvoistava tekijä. Kaikilla ei ole varaa maksulliseen lisäopetukseen, sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.
Tätä ei kiellä myöskään Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Nousiainen. Hänen mielestään on perusteltua kysyä, miten käy sukupuolten välisen tai alueellisen yhdenvertaisuuden.
– Uuden systeemin mukaan ainevalinnat pitää tehdä niin aikaisessa vaiheessa, että se tulee olemaan varmasti haasteellista varsinkin pojille, jotka kypsyvät yleensä myöhemmin.
– Toinen ongelma on, että kaikki lukiot eivät ole samantasoisia. Pienempien paikkakuntien lukioilla ei ole samanlaisia valmiuksia tuottaa opiskelijoille niitä palveluja, joita sisäänpääsy jatko-opintoihin edellyttää.
Uudenmaan alueella on jo nähtävissä jossain määrin se kehitys, että suuret lukiot vetävät opiskelijoita entistä paremmin. Esimerkiksi Helsingin lukioissa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi tänä keväänä kymmenisen prosenttia eli noin 240 opiskelijalla.
Espoon ja Vantaan lukioissa kasvu oli selvästi pienempää.
Voiko ilman kallista lisäopetusta enää pärjätä?
Etelä-Tapiolan lukiossa osattiin odottaa sitä, että ensi vuonna voimaantuleva pääsykoeuudistus tulee vaikuttamaan maksullisen lisäopetuksen markkinoihin.
– Kun yliopistojen sisäänpääsyn kiintiöitä muutetaan ylioppilastodistusta suosivaksi, voi odottaa, että se syö pääsykoevalmennuksen markkinoita, koska pääsykoekiintiö vastaavasti pienenee. Jossain määrin odotettua oli myös se, että maksullisen lisäopetuksen markkinat suuntaavat nyt entistä nuorempiin yläasteelaisiin, sanoo Etelä-Tapiolan lukion vs. rehtori Juha Kivioja.
Kivioja toivoo nuorten vanhemmilta tarkkaa harkintaa ennen kuin he päättävät hankkia lapsilleen kallista lisäopetusta.
– Suomen peruskoulut tarjoavat kuitenkin erittäin hyvää opetusta. Jos nyt lisäopetuksesta jonkinlaista pientä arvoa saadaan, niin se varmasti hävitään stressissä ja laskelmoinnissa. Me olemme huomanneet täällä Etelä-Tapiolan lukiossa, että mitä enemmän laskelmoidaan ja mitä enemmän on stressiä, sitä negatiivisemmin se vaikuttaa oppimistuloksiin.
Pääkaupunkiseudulla on tarjolla myös ilmaista lisäopetusta.
Sara Holappa valitsi Varjo-valmennuksen, joka on ilmainen vapaaehtoisten valtiotieteen opiskelijoiden järjestämä kurssi.
Kokoontumiskertoja on kahdesti viikossa niin kuin muissakin valmennuksissa.
– Minä tosiaan päädyin tähän, että en ottanut mitään kaupallista valmennuskurssia. Halusin testata, että kuinka pärjään ilman sitä, sanoo Holappa.
– Olen myös sitä mieltä, että sosioekonominen asema periytyy Suomessa tosi vahvasti, eivätkä valmennuskurssit ainakaan edesauta sen kehityksen pysäyttämistä. Siten en halunnut lähteä suoraan tukemaan tätä valmennuskurssibisnestä, toteaa Holappa.
Tekstiä korjattu 4.4.2019 kello 12:32: Aiemmin Mikael Lehtosen sitaatissa luki, että hän uskoo pääsevänsä suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelemaan Helsinkiin hallintotieteitä. Lehtonen tarkoitti kuitenkin Tampereen yliopistoa.