Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa virkamiesarvion lähivuosien talouspolitiikasta. Seuraavaa hallitusta evästettiin jatkamaan julkisen talouden vahvistamista yhteensä kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Virkamiespuheenvuorossa listattiin myös lukuisa joukko rakenneuudistuksia, joilla kannustetaan työntekoa, koulutusta ja investointeja ja vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista. Verotuksessa valtiovarainministeriö siirtäisi painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen.
Kevään taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander huomautti, että suositukset ovat edelleen voimassa.
Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja. Eduskuntavaalien alla kaikilla puolueilla on lisäksi omat toivelistansa lisää rahaa vaativista parannuksista.
– On tärkeää, että julkisen talouden hoitoa ei lasketa ennustettua vahvemman talous- tai työllisyyskasvun varaan, superministeriö lähettää vaaliterveisiä hallitusneuvotteluihin valmistautuville puolueille.
Talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia
Valtiovrainministeriön talouskatsaus kertoo, että talouden nousukausi jäi Suomessa lyhyeksi. Lähes kymmenen laihan vuoden jälkeen kasvu hipoi kolmea prosenttia vain parina vuonna.
Talouskasvu oli korkeimmillaan vuonna 2016, kun kasvua kertyi 2,8 prosenttia. Seuraavana vuonna kasvua oli vielä 2,7 prosenttia, mutta viime vuonna kasvu jäi 2,3 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön mukaan kasvu hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin, ja lähivuosina on luvassa vain alle 1,5 prosentin kasvulukuja. Keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2022–23 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
Talouskasvua ylläpitää tänä vuonna kotimainen kysyntä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia. Maailmalta ei ole luvassa vetoapua. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti.
Yksityiset investoinnit kasvavat vaisusti ja uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Suurilla teollisuusyrityksillä on kuitenkin runsaaasti investointisuunnitelmia.
Työllisyysaste 73,3 prosenttia vuonna 2023
Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet ovat puhuneet yhteen ääneen työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin. Myös puolueiden vaalilupaukset nojautuvat monelta osin työllisyysasteen nousun tuomiin lisätuloihin.
Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa työllisyysasteen nousuodotuksille kaadetaan kylmää vettä. Työllisyysaste paranee vain hitaasti, ellei seuraava hallitus päätä uusista, työllisyyttä lisäävistä uudistuksista.
Valtiovarainministeriö listaa, että työllisyyttä voidaan lisätä alentamalla työttömyyttä, kannustamalla työvoiman ulkopuolella olevia työelämään ja edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.
Työnteon kannustimia pitäisi valtiovarainministeriön mielestä parantaa uudistamalla sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta. Myös alueellista ja ammatillista liikkuvuutta lisäävät ja työuria pidentävät toimet ovat tärkeitä.
Sopeutusta noin kahdella miljardilla eurolla
Valtiovarainministeriön talouskatsaus kehuu, että Suomen talouden ja julkisen talouden tila on vahvistunut viime vuosina selvästi.
– Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt ja velkasuhde kääntynyt laskuun. Työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt nopeasti. Seuraava hallitus saa aloittaa toimikautensa hyvän talouskehityksen oloissa, valtiovarainministeriö kuvailee.
Valtiovarainministeriö muistuttaa, että kasvun edistäminen ja julkisen talouden vakauttaminen edellyttävät tavoitteiden kanssa linjassa olevia konkreettisia toimia.
Valtiovarainministeriön helmikuisessa virkamiespuheenvuorossa vaadittiin, että julkisen talouden vahvistamista on jatkettava nopeasti vaikuttavilla toimilla yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa puolueet saavat päättää, sopeutetaanko julkista taloutta menojen leikkauksilla vai verojen korotuksilla. Todennäköisesti työkalupakissa on molempia keinoja, vaikka erityisesti työn verotuksen kiristäminen näyttäisi olevan nyt pannassa.
Lue myös:
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro: Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa