Otetaan alkuun hypoteettinen tilanne. Eletään naisten korisliigan finaalisarjan ratkaisevaa viidettä ottelua. Pelikellossa on jäljellä aikaa enää yhteen hyökkäykseen – pallo on Kouvottarilla. Kummalle viimeinen heitto pelattaisiin, sisäpelaaja Claire Lamunulle vai laituri Camille Zimmermanille?
Ugandalaista Lamunua alkaa hymyilyttää ja hän katsoo joukkuekaveriaan.
– Pallo olisi Camilla (Camille Zimmerman). Ehdottomasti hänellä. Hänet on tehty niitä tilanteita varten.
Yhdysvaltalainen Zimmerman myhäilee pelikaverinsa vieressä.
– Jos heittäisin ohitse, sinä ottaisit levypallon ja laittaisit sen sisään.
Naiset kuuluvat Kouvottarien kärkipelaajiin tämän kevään naisten korisliigan pudotuspeleissä. Zimmerman on ollut kevään ratkaisupeleissä joukkueensa paras korintekijä. Lamunu taas on joukkueensa paras levypallopelaaja.
Kaksikko viihtyy kahdestaan kentän ulkopuolellakin. Vapaa-ajalla Lamunu ja Zimmerman tykkäävät käydä muun muassa kouvolalaisissa kahviloissa.
– Olemme käyneet kokeilemassa myös maastohiihtoa. Minun osaltani se oli täysi katastrofi, Zimmerman sanoo.
Lamunu pidättelee nauruaan ystävänsä vieressä.
Ulottuva korinaluspelaaja Claire Lamunu, 25, aloitti koripallon pelaamisen 15-vuotiaana Ugandassa asuessaan maan pääkaupungissa Kampalassa. Samoihin aikoihin hän lopetti lentopallon ja kilpajuoksun. Hän halusi keskittyä vain koripalloon.
– Pelasimme useimmiten ulkona betonisella kentällä. Korit olivat yleensä puisia virityksiä.
Lamunu opiskeli Ugandassa tyttöjen sisäoppilaitoksessa.
– Kesäaikaan, kun ei ollut koulua, aloin pelata korista myös poikien kanssa.
Ugandan kouluajoistaan hän muistaa sisäoppilaitoksen yksitoikkoisen ruuan.
– Alaluokilla meillä oli melkein aina ruokana papuja, riisiä ja teetä. Myöhemmin ruoka muuttui monipuolisemmaksi. Lisäksi muistan, että aamuisin suihkusta tuli vain kylmää vettä, Lamunu kertoo.
Portugalin pääsarjasta Kouvolaan
Sisäoppilaitoksessa koripallosta tuli Lamunulle tärkeä osa elämää. Lahjakas urheilija kehittyi nopein askelin. Parikymppisenä Lamunu murtautui Ugandan maajoukkueeseen.
Ugandan pääkaupungista Kampalasta 185-senttisen Lamunun tie vei Yhdysvaltoihin, jossa hän pääsi pelaamaan yliopistokoripalloa Vanguardiin. Vuosi 2017 oli hänen läpimurtokautensa, jonka päätteeksi hänet palkittiin NAIA:n vuoden pelaaja -palkinnolla.
Yliopistovuoden jälkeen Lamunu teki ensimmäisen ammattilaissopimuksensa Portugalin pääsarjaan. Suomeen ja Kouvolaan Lamunu saapui viime kesänä.
– Suomessa naisten korisliiga on paljon Portugalin liigaa kovempi tasoisempi ja urheilullisempi. Tasoerot joukkueiden välillä ovat pienemmät. Naisten korisliigassa mikä tahansa joukkue pystyy tällä kaudella voittamaan kenet tahansa.
Lamunun tavoin vahvoja pudotuspelejä pelaava Zimmerman kehuu joukkuekaveriaan voimanpesäksi.
– Hän ottaa meille tärkeitä levypalloja. Olen aika varma, että Claire pystyisi donkkaamaan. Hän on niin hyvä, Zimmerman naurahtaa.
Tempen kaupungissa Arizonassa syntynyt Camille Zimmerman, 23, pelasi lapsena jalkapalloa. Hän alkoi keskittyä koripalloon täysillä ollessaan seitsemännellä luokalla.
– Halusin tulla olympiatason jalkapalloilijaksi. Olin aivan pienenä hyökkääjä, sitten minut siirrettiin maalivahdiksi. Joukkueeni oli niin hyvä, etten päässyt koskaan torjumaan palloja ja tylsistyin.
Koripalloilu valikoitui lopulta 184-senttisen Zimmermanin lajiksi, koska siinä tilanteet vaihtelevat nopeammin. Juuri halu kontrolloida peliä näkyy parketilla Zimmermanin pelityylissä.
– Cam pystyy pelaamaan erinomaisesti korin alla ja kaarella. Se on hänen vahvuutensa. Cam pitää harjoittelusta niin paljon, että voisi nukkua kuntosalilla. Hän kilpailee koko ajan kaikessa, Lamunu sanoo.
Zimmerman nyökkäilee joukkuekaverinsa vieressä.
– Tykkään pelata paljon lautapelejä ystävieni kanssa ja häviän harvoin. Pelaamme paljon scrabblea ja monopolia. Kieltämättä tunteet välillä kuumenevat. Väitän olevani joukkueemme Uno-mestari, Zimmerman kertoo.
Zimmerman: Haaveena WNBA
Zimmermanin yliopistoura kuvaa hänen haluaan tulla parhaaksi. Hän pelasi neljä vuotta Columbia Lionsin yliopistojoukkueessa. Tuona aikana Zimmermanista tuli Lionsin historian paras korintekijä ja levypallopelaaja.
Yliopistouraan liittyy myös tarina Zimmermanin sinisistä hammassuojista.
– Ostin ensimmäiset hammassuojani lukioaikoinani. Hammaslääkärilläni ei ollut yhtää hyvin suuhun istuvaa väritöntä hammassuojaa. Joukkueeni värit olivat silloin kulta ja sininen. Ajattelin, että hammassuojatkin voisivat olla siniset. Yliopistossa sain jonkin verran kuulla sinisistä hammassuojista, mutta en ole vaihtanut vielä väriä.
Kouvottarien kanssa Zimmerman teki uransa ensimmäisen ammattilaissopimuksen viime elokuussa. Yhdysvaltalaispelaajan haaveena on pelata Pohjois-Amerikan koripallosarja WNBA:ssa.
– WNBA-runkosarja kestää kesällä noin kolme kuukautta. Sen jälkeen moni pelaaja lähtee pelaamaan vielä Eurooppaan talveksi. Voisin tehdä itsekin niin. Tällä hetkellä koripallo on ykkösasia minulle, Zimmerman sanoo.
Loppuottelut ovat kolmen voiton päässä
Zimmerman ja Lamunu kertovat molemmat viihtyneensä Kouvottarissa. Kouvolaan he joutuivat hiukan totuttelemaan.
– Minua ihmetytti aluksi ilta-aikaan täysin tyhjät kadut. Kotona kaduilla on aina vilinää, New Yorkin alueella opiskellut Zimmerman hymähtää.
Tällä hetkellä kaksikko keskittyy voittamaan Kouvottarien paidassa välieräsarjaa Kotkan Peli-Karhuja vastaan. Tilanne ei voisi olla Kouvottarien kannalta haastavampi. Peli-Karhut johtaa välieräsarjaa kahden pelin jälkeen otteluvoitoin 2-0.
Ensimmäinen välierä päättyi maanantaina kotkalaisille luvuin 70-66. Keskiviikkona Peli-Kahut voitti Kouvolassa numeroin 86-91. Kouvottaret on perjantaina pakkovoiton edessä, kun sarjan kolmas peli pelataan Kotkassa.
– Pääsimme yllättämään heidät ensimmäisen pelin alussa. Olemme vahvoilla, jos juoksemme vastahyökkäyksiä, Lamunu sanoo.
– Meidän tulee olla vahvoja hyökkäyspään levypalloissa ja tehdä heidän jokaisesta heittosuorituksestaan vaikea, Zimmerman lisää.
Kouvottaret eteni sen seurahistoriassa ensimmäisen kerran mitalipeleihin naisten korisliigassa, kun se kukisti Forssan Alun puolivälieräsarjassa otteluvoitoin 3-2.
– Menemme välieräsarjastakin jatkoon, jos olemme sopivalla tavalla aggressiivisia, Lamunu sanoo.