Rypyt vähenevät kollageenilla, punariisi alentaa kolesterolia, vihreä tee edistää laihtumista. Ravintolisiä on markkinoilla lukemattomia ja niihin liittyy mitä erilaisimpia terveysväitteitä.
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista miehistä ja naisista käyttää ravintolisiä. Ravintolisiä otetaan usein varmuuden vuoksi ja suurin osa niiden käytöstä on terveyden kannalta turhaa.
Tässä Ylen jutussa esitellään muutamia yleisesti käytettyjä ravintolisiä. Juttuun haastatellut asiantuntijat kertovat, että monesta ravintolisästä ei ole käyttäjille hyötyä ja osaan liittyy myös haittoja.
Esimerkiksi suositulle kollageenille ei ole hyväksyttyä terveysväitettä, vaikka sen on sanottu vaikuttavan ihoon. Lisäksi tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta. Urheilijoiden lisäravinteiden turvalllisuudesta ei ole aina varmuutta ja samalla kalaöljyt saattavat puolestaan vaikuttaa veren hyytymiseen tai kolesteroliarvoihin.
Villistä verkkomyynnistä ostetut ravintolisät voivat olla vaara
Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahin mukaan periaate on, että markkinoille saa tuoda vain turvallisia elintarvikkeita. Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa elintarvikealan yritys eli valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Viranomaiset eivät tutki tai tarkasta etukäteen elintarvikkeiden turvallisuutta.
Mizrahin mukaan kuluttajan kannattaa olla varovainen erityisesti silloin, kun tilaa tuotteita netistä.
Ruokavirastoon tehdään aika ajoin ilmoituksia ravintolisien aiheuttamista haittavaikutusepäilyistä. Nämä lähetetään tiedoksi ja valvontaa varten kunnalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka valvoo paikkakunnan ravintolisäyritystä.
Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen sanoo, että ongelmallisinta ravintolisissä on villi verkkomyynti.
EU ylläpitää rekisteriä ravitsemus- ja terveysväitteistä. EU:n rekisterissä voi tarkastaa ravintolisän sisältämän terveysväitteen. Terveysväittämiä ei saa esittää, jos niitä ei ole hyväksytty EU-lainsäädännön mukaisesti.
Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kaikki tarvittava ravinne pitäisi saada tavallisesta ruoasta. Ravintolisiä ei yleensä tarvita. Erityisesti munuais- ja maksaongelmista tai diabeteksesta kärsivän olisi hyvä kysyä lääkäriltä, jos hän haluaa käyttää ravintolisiä.
– Itselläni on tyypillinen tilanne, jossa asiakas on raskaana ja käyttää ravintolisiä. Esimerkiksi A-vitamiinia voi tulla liikaa tai rohdosvalmisteet voivat olla haitallisia. Kun niitä ei tutkita, ei niitä voida pitää turvallisina, Karjalainen sanoo.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että ravintolisistä voi seurata terveyshaittoja, jos esimerkiksi käyttää samaan aikaan useaa ravintolisää tai lääkettä. Samalla rohdoksissa voi olla myös tuntemattomia aineita, joita ei ole tutkittu.
– Iso osa haittavaikutuksista jää epäselviksi. Yhteenvetona voi todeta, että ne eivät ole täysin riskittömiä. Ravintolisästä voi tulla maksavaurio, ne voivat vaikuttaa veren hyytymiseen ja lihaksiin.
Kasvipohjaisissa rohdoksissa piilee haittoja erityisesti maksalle
Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kasvirohdosten käyttö samaan aikaan lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Haittoja voi tulla, jos käyttäjällä on sairauksia, jotka voivat nostaa maksa-arvoa. Terveellä ihmisellä näitä haittoja tuskin on, Karjalainen sanoo.
Ruokaviraston Anna Mizrahi kertoo, että jos elintarvikkeissa havaitaan haitallisia ainesosia, niihin pyritään puuttumaan lainsäädännön keinoin. Tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta.
– Punariisin on todettu aiheuttavan erityisesti oireita tuki- ja liikuntaelimistössä ja sidekudoksissa. Vihreän teen katekiineilla on taas yhteyksiä maksa-arvojen nousuun, Mizrahi sanoo.
Helsingin yliopiston Marina Heinosen mukaan esimerkiksi mustikkajauheen on sanottu sisältävän antioksidanttia, joka edistää terveyttä. Vihreän teen sanotaan vaikuttavan painonhallintaan, inkiväärin immuniteettiin ja kurkuman immuunivasteeseen.
Nämä väitteet ovat Heinosen mukaan osa 2000:ta terveysväitettä, jotka koskevat kasviperäisiä ainesosia. Ne ovat EU:ssa odotus-tilassa, jolloin niitä saa käyttää, vaikka väitteiden paikkansapitävyyttä ei ole tarkastettu tai komissio ei ole hyväksynyt niitä.
– Ongelmana on se, että tieteen sijaan halutaan sallia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuva näyttö.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Jaakko Mursu kertoo, että punariisin kohdalla huoli liittyy sen mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuten lihaskipuihin ja sen mahdollisesti sisältämiin epäpuhtauksiin.
Vihreästä teestä löytyy Mursun mukaan flavonoideja ja kofeiinia, joiden sanotaan edistävän laihtumista.
– Vaikutus on marginaalisen pieni.
TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että maksavaurioita on raportoitu useammasta kuin yhdestä rohdoksesta.
– Rohdoksista saatavien vaikuttavien aineiden määrät vaihtelevat ja niistä voi tulla vakaviakin haittavaikutuksia. Rohdokset poikkeavat kaikista muista. Suurin osa luonnossa olevista kasveistakin on myrkyllisiä ihmisille.
Esimerkiksi punariisi voi vaikuttaa maksaan, mutta siitä voi tulla myös lihasvaivoja, sillä siinä oleva vaikuttava aine on itse asiassa kolesterolia alentavaa lääkettä, statiinia. Punariisi alentaa kyllä hieman kolesterolia, mutta samaan aikaan siinä on ihan samat haitat, mitä statiineillakin.
– Joissakin ravintolisissä on tehon parantamiseksi lisätty luvattomasti lääkkeitä. Esimerkiksi potenssia parantavista ravintolisistä on löydetty Viagran tapaista lääkettä. Tällöin voi saada hengenvaarallisia haittavaikutuksia, jos käyttää samaan aikaan nitroja, Knuuti sanoo.
Kollageenin vaikutusta ihoon ei ole todistettu – "uskomaton jäynä", sanoo ylilääkäri
Viime aikoina blogeissa ja kaupoissa on voinut törmätä myös kollageeni-tuotteisiin, jonka sanotaan vaikuttavan ihoon. Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan kollageenille ei ole yhtään hyväksyttyä terveysväitettä.
Kollageeni on tukikudosten säiemäinen proteiini.
– Yleensä kollageenia sisältäviin tuotteisiin on kuitenkin lisätty myös C-vitamiinia, jolle taas on hyväksytty normaaliin kollageenin muodostumiseen liittyviä väitteitä.
Myös Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen pitää kollageenin markkinointia ongelmallisena ja harmaana alueena.
– Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään tieteellisesti oikeaksi todistettua terveysväitettä, mikä liittyy ihon kuntoon. Ryppyjen väheneminen ei ole terveyslainsäädännön alainen väite.
Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan tutkimusnäyttöä kollageenin suhteen on siinä, kuinka se on auttanut jännevammojen paranemiseen. Kahden ryhmän vertailussa toiselle annettiin kollageenia. Sitä saaneiden jännevammat paranivat nopeammin.
– En ole kuitenkaan nähnyt tutkimusnäyttöä siitä, että kollageeni vaikuttaisi ihoon.
TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti sanoo, että ihmisellä ei luontaisesti ole pulaa kollageenista.
– Kollageenia on sidekudoksessa ja sitä saadaan kyllä ravinnosta. Kollageeni on tärkeä kudosten rakenteen ylläpitäjänä. Nyt kuvitellaan, että syömällä kollageenia se menisi ihoon. Tämä on absurdia. Uskomaton jäynä.
Urheilijoiden lisäravinteiden turvallisuudesta ei ole aina tietoa
Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan myös urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne sisältävät usein sellaisia ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole mitään tietoa.
Urheilijoille suunnatut tuotteet tulevat yleensä Yhdysvalloista, jossa on eri lainsäädäntö kuin EU-alueella. Samojen aineiden markkinointi elintarvikkeena Euroopassa ei välttämättä ole sallittua.
Urheilijoille suunnattuja lisäravinteita tuovat maahan usein esimerkiksi kuntosalit, jotka ovat myös perustaneet verkkokaupan, jossa myyvät ravintolisiä.
– Niillä ei kuitenkaan ole välttämättä tietämystä lainsäädännön vaatimuksista, kuten esimerkiksi siitä, ovatko kaikki USA:sta tuotujen ravintolisien ainesosat sallittuja Euroopassa, Mizrahi muistuttaa.
Mehiläisen Saara Karjalainen on törmännyt erityisesti urheilijoiden suosimiin aminohappoa sisältämiin lisäravinteisiin.
– En voi suositella kuntoilijoille aminohappoja. Ei niistä ole haittaa, muttei hyötyäkään.
Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan erilaisissa treenibuustereissa ja laihdutusvalmisteissa vaarana on se, että ne voivat sisältää sellaisia yhdisteitä, kuten stimulantteja, joita niissä ei saisi olla.
– Vihreä tee ja kofeiini voivat hieman edistää laihtumista, mutta eivät ne laihdutusta pysyvästi ratkaise.
Kreatiinista voi olla Mursun mukaan pientä hyötyä, jos on tarkoitus lisätä voimaa ja lihasmassaa.
Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville markkinoiduista valmisteista vain muutamista on havaittu olevan minkäänlaista hyötyä. Suurimmalla osalla ei Mursun mukaan ole havaittu olevan vaikutuksia.
Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa kolesterolia
Mehiläisen Saara Karjalaisen mukaan Omega 3 -kalaöljykapselit voivat nostaa LDL-kolesteroliarvoja joidenkin tutkimusten mukaan.
– Jos on kolesteroli koholla, olen suositellut niiden käytön lopettamista.
TYKSin Juhani Knuutin mukaan kalaöljyvalmisteet voivat vaikuttaa veren hyytymiseen.
– Valtimotautipotilailla käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Kalaöljy on myös veren hyytymisen estäjä. Näillä potilailla kalaöljyt voivat lisätä verenvuotoriskiä.
Syötkö ravintolisiä? Onko sinulle tullut niistä haittavaikutuksia? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin lopussa kello 22 asti.
Lue myös: