Koulusurman suunnitelmallinen valmistelu on Suomessa hyvin poikkeuksellista, sanoo rikoskomisario Santeri Sivonen keskusrikospoliisista. Hänen mukaansa poliisi seuraa tilannetta jatkuvasti, mutta tarkkaa lukua esimerkiksi siitä, kuinka monta koulusurmaa poliisi on viime vuosina pystynyt estämään, on käytännössä vaikea antaa.
– Puhutaan ennalta estämisestä, varhaisesta puuttumisesta. Esille voi tulla koulusurma-ajattelua, mutta usein siinä vaiheessa ollaan vielä kaukana akuutista tilanteesta.
Poliisihallitus on aiemmin arvioinut, että viranomaiset pystyvät torjumaan Suomessa vuosittain noin neljästä kuuteen joukkoampumisuhkaa. Sivonen myöntää, että arvio on oikeansuuntainen. Uhkat eivät kuitenkaan aina kohdistu kouluihin.
– Tällaisia vakavia tietoon tulevia tilanteita tulee onneksi harvoin ja useimmiten tilanteeseen päästään siinä vaiheessa, kun voidaan vielä vaikuttaa. Tilanne ei etene välttämättä mihinkään vakavampaan myöhemmin, Sivonen selittää.
Poliisi: Valmistelu pitkäaikaista ja suunnitelmallista
Yhtä näistä ennalta estetyiksi epäillyistä tapauksista aletaan käsitellä tänään perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.
Helsingin poliisi tiedotti syyskuussa ottaneensa kiinni nuoren, noin parikymppisen naisen epäiltynä kouluun kohdistuvan joukkosurman valmistelusta.
Epäiltyä rikoksen valmistelua kuvailtiin pitkäaikaiseksi ja suunnitelmalliseksi, ja poliisi sanoi pystyneensä estämään sen tutkinnallisin keinoin. Tarkemmin poliisi ei asiaa avannut.
Nyt naista epäillään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, ampuma-aserikoksen yrityksestä, ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta.
Tapaukseen liittyy myös kaksi miestä, joita epäillään muun muassa avunannosta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun. Toisen heistä epäillään luvanneen toimittaa naiselle teossa käytettävän aseen ja toisen osallistuneen suunnitelmaan tukemalla ja salaamalla sitä.
"Resurssit eivät välttämättä riitä"
Tänään käräjäoikeudessa oleva tapaus ja pari vuotta sitten julki tullut yliopistoiskun valmistelu osoittavat, että poliisin toimet koulu- ja muiden joukkosurmien estämiseksi toimivat, arvioi tutkijatohtori Matti Näsi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
– Nämä ovat olleet pitkälle suunniteltuja iskuja, varsinkin tämä viimeisin tapaus. Siinä iskua on suunniteltu yli parin vuoden ajan.
– Koskaan ei voi tietää, minkälaista muuta toimintaa on ja minkälaisia iskuja on suunnitteilla, mutta ainakin nyt poliisin toimet näyttäisivät toimineen hyvin, Näsi sanoo.
Hän on tutkinut työssään koulusurmia ja koulu-uhkauksia. Netti ja etenkin sosiaalinen media ovat muuttaneet tilannetta paljon.
– Eri keskustelupalstat, olivat ne sitten Tor-verkossa tai muualla, tarjoavat sellaisia alustoja, joissa samanhenkiset ihmiset voivat keskustella ja tavata.
Onko tämä tehnyt myös seuraamisesta entistä helpompaa?
– Jossain mielessä on. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan välttämättä riitä siihen, että kaikkia keskusteluja pystyttäisiin seuraamaan. On luotettu aika paljon siihen, että muut ihmiset, jotka näkevät ja kohtaavat näitä keskusteluja, ilmoittavat niistä poliisille, Näsi toteaa.
Koulu-uhkauksia ei edes joka viikko
Poliisin tietojärjestelmään kirjattiin viime vuoden aikana noin 9 000 laitonta uhkausta, rikoskomisario Santeri Sivonen kertoo. Joukkosurma-aiheisia niistä oli vain harva.
Tässä mittakaavassa myös koulu-uhkaukset ovat marginaalinen ilmiö.
– Niihin puututaan matalalla kynnyksellä ja reagoidaan, tehdään toimenpiteitä. Toleranssi on hyvin matala.
Sivosen mukaan koulu-uhkauksia ei kuitenkaan tilastoida erikseen. Esille tulevien uhkausten taustalla voi olla eri syitä ilkivallasta mielenterveysongelmiin.
– Mutta onneksi niitä ei tule edes joka viikko, hän suhteuttaa koulu-uhkausten lukumääriä. Määrissä ei ole tapahtunut viime vuosina juurikaan muutoksia, hän sanoo.
Miten poliisi yleensä pääsee uhkaavien tilanteiden jäljille? Olennaista on tiedonkulku – se, että tieto saadaan poliisille jo varhaisessa vaiheessa, Sivonen vastaa.
– Usein ilmoitus tulee joltain ulkopuoliselta, toiselta taholta. Voi olla myös, että poliisitoiminnan yhteydessä huomataan seikkoja, jotka voivat nostaa huolta.
Tutkija: Iskun tekijänä on yleensä nuori mies
Koulu-uhkaukset ovat monesti pikaistuksissaan tehtyjä, impulsiivisia tekoja, Matti Näsi sanoo. Tämänkertaista tapausta on kuitenkin valmisteltu pitkään, samoin kuin Helsingin yliopistoon suunniteltua iskua.
Toinen yhdistävä tekijä näissä tapauksissa on se, että pääepäilty on nuori nainen, Näsi toteaa.
– Koulusurmat ja -iskut ovat olleet lähtökohtaisesti miltei aina nuorten miesten tekemiä. Siinä mielessä on jossain määrin jopa poikkeuksellista, että näissä molemmissa pääepäilty on ollut nuorehko nainen.