Kaikki merkit viittaavat siihen, että Hämeessä on asunut varakkaita ihmisiä jo tuhatkunta vuotta sitten. Myös Varsinais-Suomen rahalöydöt kertovat, että sielläkin tuli silloin tällöin pakottava tarve haudata ylimääräinen raha maahan. Näitä löytöjä etsitään ja kaivetaan kovalla tahdilla ylös maasta, ja osa näistä aarteista on nyt päätynyt näyttelyyn kertomaan menneestä.
Viikinkiaikana, johon suurin osa Hämeestä löydetyistä rahakätköistä ajoittuu, ei vielä ollut pankkeja vaikka kaupankäynti oli vilkasta. Silloin paras tapa säilöä rahaa oli kaivaa ne maahan. Näin tehtiin aina 1800-luvun alkupuolelle saakka. Yhtenä selityksenä runsaille Kanta-Hämeen rahalöydöille pidetäänkin Hämeen kautta kulkeneita vakiintuneita kauppareittejä, mutta myös muita selityksiä on, sanoo Kansallismuseon amanuenssi Frida Ehrnsten.
– Joskus on syynä voinut olla myös välitön uhka, mutta joskus syyksi on riittänyt myös yksinkertaisesti säilyttämisen tarve.
Mutta se, miksi rahakätkö on maan poveen jäänyt sadoiksi vuosiksi, eikä sitä kukaan ole niitä aikoinaan hakenut pois, onkin jo toinen tarina. Inhimilliseen unohdukseen ei amanuenssi Ehrnsten kuitenkaan usko.
– Kätkijä on voinut sairastua vakavasti tai jopa kuolla. Mahdollista on myös se, että hän on joutunut lähtemään alueelta pois eikä ole voinut hakea aarretta mukaansa.
Uhreiksi tarkoitettuja kätköjä on myös olemassa, mutta ne taas ovat erilaisia, huomauttaa Ehrnsten.
Harrastajat tekivät arvokkaan löydön
Jos muinaiskätköjä on paljon, on nykyisessä Kanta-Hämeessä niitä etsiviä ihmisiäkin. Menneisyyden etsijät tekivät viime toukokuussa mittavan löydön Hämeenkoskelta, kun metallinpaljastimen avulla tehtiin satojen hopeakolikoiden löytö.
– Se on suurin tehty löytö vuosikymmeniin. Tyypillinen viikinkiaikainen kätkö, joka on kätketty 1000-luvun alussa. Rahat ovat länsimaisia hopearahoja, jotka on tuotu Suomeen todennäköisesti Gotlannin kautta kauppiaan kautta, sanoo Ehrnsten.
Kesän kestäneiden tarkempien tutkimusten jälkeen rahat ovat nyt yleisön nähtävillä Hämeen linnassa.
Vain osa mahtuu näytille
Kanta-Hämeen rikkaasta historiasta kertovia esineitä on näytillä lähellä niiden löytöpaikkaa Hämeen linnassa. Näyttelyyn mahtui kuitenkin vain osa kaikista arvokkaista raha- ja korulöydöistä. Rikkauksien Häme -näyttelyssä on esillä muun muassa Hämeenkosken hopearahat.
Jopa tuhannen vuoden takaiset aarteet kertovat Hämeen keskeisestä asemasta kauppareittien varrella, kertoo Kansallismuseon amanuenssi Frida Ehrnsten.
– Näyttelyn ideana on kuvastaa Hämeen erittäin rikasta historiaa ja merkitystä aina kivikaudelta saakka, sanoo Ehrnsten.
Tuhat vuotta maassa ollut esine kaipaa ammattitaitoista käsittelijää
Hämeen alueella muinaisia aarteita etsivät erityisesti historiasta kiinnostuneet aktiiviset harrastajat. Heidän ansiostaan nykyihminen voi rakentaa entistä parempaa kuvaa menneisyydestään niin Hämeenkosken kolikkolöydön lisäksi myös esimerkiksi Janakkalan miekkamiehen kautta.
Myös amanuenssi Frida Ehrnsten Museovirastolta kiittelee uusien tutkimusaineistojen tuomaa arvokasta lisätietoa menneestä. Hän kuitenkin muistuttaa, että kun tuhat vuotta maan sisällä ollut esine nostetaan pintaan, se vaatii käsittelijältään paljon tietoa ja taitoa.
– Heti kun esine nostetaan maasta pois, alkaa niiden tuhoutuminen. On iso muutos, että jos joku esine on ollut tuhat vuotta maassa ja sitten se nostetaan ylös. Siinä alkaa prosessi, joka pikku hiljaa tuhoaa esiinettä. Ne täytyy konservoida ja niistä pitää pitää hyvää huolta noston jälkeen