– Todellisuutta pystyy väärentämään aika paljon ilman, että itse edes huomaa, kuvailee filosofian tohtori, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.
Kun jokin asia uhkaa aiheuttaa meille ahdistusta tai tuskaa, mieli puolustautuu automaattisesti. Jotta mielenterveys säilyisi, on itsensä huijaaminen välillä paikallaan.
Joskus karkeammatkin puolustuskeinot ovat paikallaan, jotta ihminen säilyy tolkuissaan. Johanna Stenberg, psykologi
Puolustusmekanismit ovat erittäin nopeita, lähes automaattisia, eivätkä aina kovin rakentavia. Avioeron kokenut voi esimerkiksi käsitellä omaa suruaan leimaamalla entisen puolisonsa täysin pahaksi. Jan-Henry Stenberg kehottaa miettimään asiaa toisella tavalla:
– Jos toinen kerran on niin kamala, niin mikä mahtoi olla se masokistinen motiivi alunperin astella alttarille?
"Ei tunnu missään!"
Syyn vierittäminen toisen niskaan on yleisimpiä mielen puolustuskeinoja. Muita alkeellisia reagointitapoja ovat muun muassa koko asian torjuminen, omien tunteiden kieltäminen ja olosuhteiden syyttäminen.
Suojautumiskeinot ovat yksilöllisiä, tilanteisiin sidottuja ja elämän aikana vaihtelevia. Kaikki sortuvat joskus käyttämään alkeellisia puolustuskeinoja.
– Joskus karkeammatkin puolustuskeinot ovat paikallaan, jotta ihminen säilyy tolkuissaan, sanoo psykologi Johanna Stenberg.
Kypsä ihminen keskittyy siihen, mihin voi vaikuttaa. Jan-Henry Stenberg, filosofian tohtori
Tapahtumia voi myös vääristyneellä tavalla järkeistää, eli selitellä oman edun mukaan. Tästä kyse esimerkiksi silloin, kun selittää huonosti tehtyä työtä sillä, että oli juuri tuolloin nälkäinen tai flunssainen. Syy vieritetään itsen ulkopuolelle, koska ei haluta myöntää, että tuli mokattua.
– Omanarvontunne vaikuttaa paljon siihen, miten ottaa osumia vastaan ulkopuolisesta maailmasta, Johanna Stenberg sanoo.
Jatkuvasti käytettyinä epäkypsät puolustuskeinot johtavat ongelmiin. Ne eivät edistä sopeutumista ympäröivään maailmaan ja vastaantuleviin tapahtumiin. Pitkään jatkuva epäkypsien keinojen käyttö voi haitata sosiaalista elämää, elämänlaatua ja mielenterveyttä.
"Aina mulle sattuu huono tarjoilija!"
Vaikeuksia voi kohdata myös kypsillä tavoilla. Ennakointi ja huumori ovat toimivia keinoja suojata mieltä pettymyksiltä. Omaa vaikeaa oloa voi rakentavasti purkaa myös tekemällä hyvää muille.
On hyvä huomata arjessa, milloin "alkaa keittää". Jan-Henry Stenberg, filosofian tohtori
Ihminen tuppaa olemaan melko sokea omille huonoille puolilleen. Mistä siis voi tietää, onko omassa reagointitavassa parantamisen varaa?
– Jos on vaikka sitä mieltä, että itsellä on aina poikkeuksellisen huono tuuri. Huono puoliso, huono pomo, aina huono tarjoilija ravintolassa... Aina jonkun muun syy, kuvailee Jan-Henry Stenberg.
Katso peiliin: miten sinä harhautat itseäsi?
Vaikeuksia voi opetella käsittelemään kypsällä tavalla. Omia reagointitapoja on hyvä pohtia läheisten ihmisten kanssa.
– On hyvä huomata arjessa, milloin "alkaa keittää", milloin loukkaantuu jostakin, Jan-Henry Stenberg ehdottaa.
Näkökulman vaihto voi olla hyödyllistä: miten entinen puoliso koki sinun käyttäytymisesi? Kiitollisuus- ja rentoutusharjoitukset voivat auttaa näkemään vastaantulevat vaikeudet vähemmän uhkaavina. Kiihtyneessä mielentilassa voi äkillisen toimimisen sijaan yrittää rauhoittua vaikka syvään hengittämällä.
Henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää on, ettei jää jumiin toisten syyttelyyn.
– Kypsä ihminen keskittyy siihen, mihin voi vaikuttaa, sanoo filosofian tohtori, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.
Hankalissa tilanteissa voi olla hyödyllistä hakea apua ammattilaiselta, kuten psykoterapeutilta.
Lähde: Johanna Stenberg & Jan-Henry Stenberg: En se minä ollut. Itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet. Kustannus Oy Duodecim, 2016.