Jos jokin eläinten pelätyistä influenssaviruksista alkaa levitä ihmiseen, sen vaikutukset yksilöihin eivät olekaan pelkkää arpapeliä, kuten on luultu, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.
Vakiintunut käsitys on ollut, ettei ihmisen aiemmin sairastamista flunssista ole mitään apua, jos eläinkunnasta leviää ihmisten joukkoon uusi ja hengenvaarallinen influenssavirus. Arizonan ja Kalifornian yliopistoissa tehty tutkimus todistaa toista: synnyinvuosi osoittautui ratkaisevaksi tekijäksi itse kunkin tautiennusteessa.
Vauvan ensimmäinen räkätauti ratkaisee
Tutkittavina oli kaksi A-influenssaviruksiin kuuluvaa lintuinfluenssavirusta, H5N1 ja H7N9. Molemmista on jo koitunut epidemioita, joissa ihmisiä on sairastunut vakavasti ja myös kuollut.
Molemmat myös herättävät huolta siksi, että ne voisivat mutaatioiden vuoksi muuttua sellaisiksi, että ne alkavat tarttua helposti linnuista ihmisiin ja levitä nopeasti ihmisestä ihmiseen.
Kaikkien tiedossa olevien H5N1- ja H7N9-potilaiden sairaushistorian analysointi osoitti, että tartuntaan vaikutti se, millaisen viruksen aiheuttaman flunssan he olivat lapsena ensimmäiseksi sairastaneet. Tällainen varhainen immunologinen leimautuminen osoittautui olevan hyvin vahvaa.
Flunssia on paljon, päätyyppejä vähän
Kun lapsi altistuu ensi kertaa influenssavirukselle, hänen immuunijärjestelmänsä tuottaa valkuais- eli vasta-ainetta, joka pyrkii tekemään tämän nimenomaisen viruksen tehottomaksi.
Pinnan reseptoriproteiinit ovat jokaisella viruksella omanlaisensa, mutta kaikki 18 tiedossa olevaa A-virusta kuuluvat jompaankumpaan kahdesta pääryhmästä.
Jos immuunijärjestelmää myöhemmin koettelee jokin hengenvaarallinen virus, jonka proteiinit ovat samaa päätyyppiä, kuolemanriski on varsin pieni – toisin kuin silloin, jos viruksen päätyyppi on elimistölle uppo-outo.
Havainto selittää paljon
Science-lehdessä julkaistu tutkimus vastaa kahteen kysymykseen, jotka ovat aiheuttaneet epidemiologeille paljon päänvaivaa.
Miksi jokin ikäryhmät näyttävät olevan muita paremmin turvassa uuden influenssaviruksen vaarallisilta tai jopa tappavilta komplikaatioilta? Miksi vanhat ja perussairaat ihmiset ihmiset selviävät jostakin epidemiasta paremmin kuin nuoret ja perusterveet?
– Kaikenlaisia selityksiä on ehdotettu. Nyt on selvää, että olivatpa pienet selittävät tekijät mitä tahansa, suuria tekijöitä on vain yksi. Vaikka emme olisi koskaan altistuneet uudelle H5- tai H7-virukselle, meillä on huippuhyvä suoja jompaakumpaa vastaan, sanoo Arizonan yliopiston ympäristö- ja kehitysbiologian laitosta johtava Michael Worobey.
Tulokset voivat säästää henkiä ja rahaa
Tulokset saattavat olla merkittävä edistysaskel tulevien influenssapandemioiden vaikutusten hillitsemisessä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
– Jopa vaikutuksiltaan niinkin lievä pandemia kuin vuoden 2009 sikainfluenssa aiheutti biljoonien dollarien menetykset. Vuoden 1918 kaltainen raju pandemia kykenisi sulkemaan koko maailmantalouden, Worobey sanoo.