Suomalaiset ovat huolissaan asuntolainoista, joustoluotoista ja valtion velasta, mutta on eräs laina, jonka määrä kasvaa huomattavasti nopeammin.
Suomalaisten opintolainat ovat vuosikymmenen kuluessa reilusti yli kaksinkertaistuneet.
Punainen viiva alla olevassa kaaviossa nousee yhä jyrkemmässä kulmassa – kaikki merkit viittaavat siihen, ettei velkaantuminen ole taittumassa.
Kelan mukaan viime vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta.
Yli 20 000 euron opintolainat olivat viidessä vuodessa yli nelinkertaistuneet.
Opintolainan suhteen kaikki käyrät osoittavat ylöspäin. Tulisiko tilanteesta olla huolissaan?
Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Sanni Lehtinen päivystää maanantaiaamuna opiskelijajärjestöjen kojulla Säätytalon ulkopuolella Helsingissä. Talon sisällä pääministerikandidaatti Antti Rinne (sd.) johtaa hallitusneuvotteluja, joissa päätetään seuraavien vuosien suunta.
Juha Sipilän hallitus leikkasi korkeakouluopiskelijoiden opintotukia ja panosti opintovelkaan. Lehtinen toivoo suunnan kääntyvän.
– On huolestuttava suunta, että opiskelijat joutuvat velkaantumaan elääkseen. Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, mutta opintoraha on vain 250 euroa, eikä se riitä elämiseen missään päin Suomea.
Se, että opiskelu on juhlapuheissa "investointi tulevaisuuteen", ei Lehtisen mukaan ole riittävä syy velkaannuttaa opiskelijoita.
– Yhteiskunnankin pitäisi investoida tulevaisuuteen ja taata opiskelijoille elintaso, jolla täyspäiväinen opiskelu olisi mahdollista.
Neljä vuotta sitten opiskelijat saivat hallitukselta kylmää kyytiä, tällä kertaa Lehtinen on kuunnellut vaalilupauksia tarkasti. Hän sanoo olevansa optimisti.
Lyhyellä aikavälillä opiskelijat tavoittelevat sadan euron korotusta opintorahaan – pidemmällä tähtäimellä paikkaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
– Se tarkoittaisi, että opiskelijoiden minimitoimeentulo nousisi samalle tasolle kuin muillakin. Tällä hetkellä se on noin puolet muista minimietuuksista.
Mainettaan parempi
– Opintotukijärjestelmä on tänään hyvin lainapainotteinen. Sanoisin kuitenkin, että se on mainettaan huomattavasti parempi, Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo.
Vuosikymmenten ajan opintotukea pohtinut Lahtinen ynnää korkeakouluopiskelijan tukia. Opintoraha on noin 250 euroa. Sen päälle yksinasuva vuokralainen saa yleistä asumistukea noin 300 euroa kuukaudessa.
Näiden lisäksi opintolainaa voi nostaa 650 euroa kuukaudessa.
Lahtinen muistuttaa, että tuon lainan korko lasketaan prosentin kymmenyksissä.
– Lisäksi, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintonsa määräajassa, lainasta voi saada jopa kolmasosan valmistumispalkkiona.
Periaatteessa tämä laina kannattaa siis ottaa, vaikka jättäisi ne patjan alle tai tilille makaamaan. Uutiset kertovat opiskelijoista, jotka nostavat lainarahaa sijoittamista varten.
Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo uhkasi taannoin reputtaa kaupan alan opiskelijat, jotka jättävät tämän mahdollisuuden hyödyntämättä.
Opintolainan sijoittaminen ei liene täysin marginaalinen ilmiö – törmäsimmehän mekin opiskelijaan, joka on sijoittanut osan opintolainastaan.
Joskus nousu kääntyy
Kelan Lahtinen ymmärtää opintorahan tasoon pettyneitä opiskelijoita.
– Oma näkemykseni ja Kelan näkemys on, että hyvään sosiaalipolitiikkaan kuuluu etuuksien määrien ja tulorajojen vuosittaiset indeksitarkistukset.
Lahtinen toteaa myös, että velkavetoiseen järjestelmään on kätketty kriisin siemenet.
– Tällaiset velkamäärät tulevat tuottamaan tuskaa, kun korkotaso lähtee kasvuun ja työllisyystilanne alkaa jonain vuonna heikkenemään.
Opintotukijärjestelmän kokonaisuus – velka tueksi lukien – on kuitenkin Lahtisen mukaan tänään varsin hyvä.
– Koskaan opintotukijärjestelmän historiassa opintotuen ostovoima ei ole ollut tällä tasolla, hän sanoo.
Se on paljon sanottu, sillä Suomen opintotukijärjestelmä täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Viime vuodet käynnissä on ollut paluu juurille.
Hyvää syntymäpäivää, opintotuki!
Jos opiskelit 1970- tai 1980-luvulla, opiskelijoiden lainanpelko saattoi tuntua oudolta. Historiallisesti tarkasteltuna velkavetoisessa opiskelussa ei nimittäin ole mitään erikoista.
Kuten alla oleva kaavio kertoo, puoli vuosisataa sitten opintotuki ei ollut mitään muuta kuin velkaa.
Opintotukijärjestelmän ensimmäiset vuosikymmenet opiskeltiin velaksi. Asumistuesta oli jo paljon iloa, mutta opintorahan osuus oli nykyrahassa vain muutamia kymppejä.
Sitten tuli 1990-luku ja lama.
Esko Ahon perintö
Ankara lama leikkasi opiskelijoiden velanottohalut. Toisaalta keskustalainen pääministeri Esko Aho päätti hallituksineen yli kaksinkertaistaa opintotuet.
Tämä näkyy selvänä hyppäyksenä yllä olevassa kaaviossa.
Päätöksen ansiosta moni 90-luvun opiskelija onnistui sinnittelemään opintotuilla ja kesätyösäästöillä. Noiden aikojen jälkeen opintorahaan ei kuitenkaan ole tehty merkittäviä korotuksia ja sen ostovoima rapautui.
Velkaa opiskelijat eivät kuitenkaan halunneet vaikka vuosituhat vaihtui. Vuonna 2010 opintuen saajista vain alle kolmannes nosti opintolainaa.
Siitä alkoi tämän artikkelin alussa kuvattu opintolainan suosion kasvu. Tänään kaksi kolmasosaa opintotuen saajista nostaa lainaa.
Vauhtia kehitykselle antoi alhainen korkotaso sekä opintorahan leikkaukset.