Homeinen pelastusasema, joka sekin on oikeastaan väärässä paikassa.
Henkilökunta siirrettiin parakkeihin, mutta paloautot jäivät parkkipaikan toiselle puolelle. Hälytyksen tullessa lähtöön kuluu nyt jopa tupla-aika aiempaan verrattuna.
Uusi pelastusasema on ollut suunnitteilla parisenkymmentä vuotta.
Kun palomiehiltä kysytään, Malmin pelastusasema on melko kuvaava esimerkki Helsingin pelastuslaitoksen toiminnasta – tai ennemminkin toimimattomuudesta.
Ylen haastattelemien palomiesten mukaan tilanne on pelastuslaitoksella jämähtänyt: vaikka Helsinki on kasvanut, uusia paloasemia ei ole rakennettu. Palomiehet kokevat, että henkilökuntaa ei ole palkattu lisää sitä mukaa kun tehtävämäärä ja työnkuormitus ovat kasvaneet.
Myös Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) on tarttunut pelastustoiminnan epäkohtiin Helsingin pelastuslaitoksella. Helsingissä on laajoja alueita, joissa palokunta ei ehdi kohteeseen pelastuslain ja sisäministeriön ohjeen edellyttämässä ajassa.
Toisin sanoen kaikki helsinkiläiset eivät saa esimerkiksi tulipalotilanteessa apua yhtä nopeasti. Puutteita on etenkin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä sekä Lauttasaaressa. Tästä syystä Avi on asettanut Helsingin kaupungille 20 miljoonan uhkasakon.
Pelastetaanko uusilla paloasemilla henkiä?
Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan Simo Wecksténin mukaan Avi arvioi turvallisuutta vain yhdellä mittarilla – eikä se kerro koko totuutta.
Weckstén sanoo, että monilla muilla mittareilla mitattuna Helsingin turvallisuus on "ylivoimaisella tasolla" Suomessa.
Hän vetoaa tilastoihin, joiden mukaan Helsingissä sattuu asukasmäärään suhteutettuna vakavia henkilö- ja omaisuusvahinkoja huomattavasti vähemmän kuin muilla suurilla alueilla Suomessa.
Jos katsotaan vain nopeutta, Wecksténin mukaan pitäisi miettiä sitä, mitä esimerkiksi minuutin parannus merkitsee käytännössä: mitä se maksaa ja montako ihmistä lisää sillä voitaisiin pelastaa.
Wecksténin komentaja-aikana ei ole rakennettu yhtään uutta paloasemaa.
– Se perustuu siihen, että Helsingissä tehdään erittäin tarkkaa riskianalyysia ja meillä on asiasta tarkat tutkimukset. Tällä hetkellä esitämme sitä, että toimintaa vietäisiin alueille jäykkiä paloasemia kevyemmillä toimipisteillä ja toimimuodoilla.
Toiminnan koetaan menneen alaspäin
Ylen haastattelemat palomiehet puolestaan pitävät paloasemia tärkeinä: uusia asemia tarvittaisiin heidän mukaansa kolmesta neljään.
Arki on todistanut, kuinka pienestä ihmisen pelastuminen voi olla kiinni.
– Jos ihmisillä ei ole toimivia palovaroittimia, hälyttää palokunnan yleensä naapuri savuhavainnon perusteella. Silloin palo on ehtinyt jo niin pitkälle, että jokainen sekunti ja minuutti ovat ratkaisevia, kertoo palomies-ensihoitaja Jari Aalto Helsingin pelastuslaitokselta.
– Tästä on vuodenvaihteesta esimerkkikin, kun pelastimme ihmisen palavasta asunnosta.
Aalto toimii pelastuslaitoksen pääluottamusmiehenä. Hän on Ylen haastattelemista kahdeksasta palomiehestä ainoa, joka suostui kertomaan Helsingin pelastuslaitoksen tilanteesta omalla nimellään. Aihe vaikuttaa olevan herkkä, ja työntekijät pelkäävät puhumisella olevan seuraamuksia.
Osa pitkään talossa olleista palomies kokee, että pelastuslaitoksen tilanne on mennyt alaspäin juuri pelastuskomentaja Wecksténin aikakaudella. Vastauksissa tuli ilmi muun muassa luottamuspula pelastuslaitoksen johtoon.
Aalto epäilee, ettei pelastuskomentaja ole perustellut näkemyksiään Helsingin turvallisuuden takaamisesta tarpeeksi hyvin työntekijöilleen.
Wecksténin mukaan viestiä on kyllä yritetty viedä eteenpäin.
– Operatiivisella puolella on noin neljäsataa palomiestä ja varmasti on näkemyseroja, hän sanoo.
– Viestiä viedään, mutta on ikuisuusongelma, miten se saadaan kaikille perille ja kuka sitä kuuntelee. Erittäin harvoin pääsen kertomaan asioista kahvipöytiin.
Huono palkka, mutta muita korkeampi vaatimustaso
Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 ensihoitohälytyksiä oli vajaat 62 000 kappaletta, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli lähes 20 000 hälytystä vähemmän.
Helsingin pelastuslaitos tuottaa tällä hetkellä kaiken kiireellisen ensihoidon HUSin sairaanhoitopiirille.
Lisäkäsiä tarvittaisiin – tästä ovat samaa mieltä sekä Ylen haastattelemat palomiehet että Weckstén. Aallon mukaan pelastusyksiköissä mennäänkin aivan minimivahvuuksilla. On ollut jopa tilanteita, joissa jokin yksikkö on jouduttu hetkellisesti sulkemaan henkilöstöpulan takia.
– Myönnän, että kesäaikaan on ollut ongelmia, kun henkilöstöä ei ole töissä yhtä paljon kuin normaalisti, vaikka sijaiset lasketaan mukaan, Weckstén sanoo.
Hänen mukaansa kaupungille on esitetty lisämäärärahoja, jotta pelastuslaitokselle voitaisiin palkata lisää palomies-ensihoitajia. Tämä ei kuitenkaan ole mennyt vielä läpi.
Työnhakijan näkökulmasta Helsingin pelastuslaitos ei ole houkuttelevin vaihtoehto, vaikka Weckstén vakuutteleekin laitoksensa vetovoiman säilyneen: Helsingissä palomiehen lähtöpalkka on noin 1 976 euroa.
Aallon mukaan tämä on pahimmillaan jopa parisataa vähemmän kuin joillain lähialueilla. Hän kertoo, että palomiehen palkkaan vaikuttaa esimerkisi ensihoitolisä, jota maksetaan osassa pelastuslaitoksia, mutta ei Helsingissä.
Palomiesliitto vahvistaa palkkaeron.
Tämän lisäksi Helsingissä vaatimustaso on korkeampi kuin muualla: palomiehellä täytyy olla myös ensihoitajan pätevyys.
– Täytyisihän sitä jotain porkkanaakin olla, toteaa eräs palomiehistä.
Helsingin palomiehet ovat jo aiemmin vieneet palkka-asiansa käräjille.
Wecksténin mukaan palkat eivät ole hänen päätettävissään, mutta huoli asiasta on esitetty kaupungille.
Yli puolet harkinnut työnantajan vaihtoa
Muun muassa palkkaus ja kasvanut työnkuorma ovat saanet Helsingin pelastuslaitoksen omatkin työntekijät hakemaan aktiivisesti paikkoja muualta, palomiehet kertovat.
Tämä näkyy työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa: yli puolet pelastustoimen osastolta on ilmoittanut, että on harkinnut työnantajan vaihtoa. Yle on nähnyt kyseisen tutkimuksen.
Weckstén ei allekirjoita suurta vaihtuvuutta, mutta ei kiistä kyselyn tulosta. Hänen mukaansa syitä selvitetään parhaillaan.
Työhyvinvointitutkimusten tulokset eivät muutenkaan ole olleet Helsingin pelastuslaitoksen osalta mairittelevia. Pääluottamusmies Aallon mukaan Helsinki on peräpäässä muihin pelastuslaitoksiin verrattuna.
Jaksaminen on kortilla.
– Olemme aika kovia urheilumiehiä, mutta nyt on ollut ihmisiä pois henkisten ongelmien takia, kuvailee yksi vuosikymmeniä pelastuslaitoksella työskennelleistä palomiehistä.
– Ihmiset ajattelevat, että olemme jotain superihmisiä, mutta samalla tavalla ne työpaineet ja eletyt keikat kohdistuvat meihinkin, toteaa puolestaan toinen.
Aalto kiittelee, että työnantaja on luvannut kiinnittää huomiota työhyvinvointitutkimuksissa ilmenneisiin epäkohtiin.
Toimenpiteitä kuitenkin odotellaan vielä.
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla tiistaina klo 22 asti.