Pekka Stellbergin koti on samalla varasto ja leikkiautoja riittää lattiasta kattoon - usean huoneen verran. Lopella asuva Stellberg on lelukaupan ammattilainen, joka on erikoistunut leikkiautoihin.
– Elämä sai uuden suunnan reilut kymmenen vuotta sitten, kun Espoossa tuli myyntiin lelukauppa. Olin ollut vähän aikaa työttömänä ja ammatti vaihtui siinä tilanteessa luontevasti sähköasentajasta Suomen ensimmäiseksi vanhojen leluautojen ammattikauppiaaksi, muistelee Stellberg.
Lopullista päätöstä edelsi usean vuoden kausi, jolloin Stellberg kartutti pienoisautokokoelmaansa kirpputoreilla ja antiikkiliikkeissä. Samalla hän haali tietoja pienoisautoista ja niiden valmistajista.
– Kaikki sai alkunsa siitä, kun äitini ilmoitti aikoinaan, että nyt kun olet jo muuttanut pois kotoa, niin voisit ottaa nuo vanhat lelusikin mukaan.
Lelujen joukossa oli vanhoja Mercedeksiä ja formula-autoja, jotka käynnistivät ikuisen autokuumeen.

Kivijalka ei kannata, kaupat tehdään muualla
Stellberg kokeili aikoinaan Lahdessa lelukaupan pyörittämistä perinteisellä kivijalkamallilla, mutta se kävi liian työlääksi.
– Kaupassa olo oli hyvin sitovaa, kulut olivat korkeat ja sen lisäksi piti tietysti pitää huolta myös nettikaupasta ja työpäivät venyivät pitkälle iltaan, päivittelee Stellberg.
Tänä päivänä Stellberg käy kauppaa netissä oman sivustonsa kautta sekä kiertää erilaisissa alan tapahtumissa ympäri Suomea.
Uutena aluevaltauksena on oman tapahtuman, Vanhat lelut, nukke- ja nukkekotimessut järjestäminen.

Miehet ja naiset keräävät eri asioita
Kaupankäynnin ansiosta Stellberg on oppinut tuntemaan asiakkaansa ja on hyvin tietoinen siitä, että myös naiset keräävät leluja.
– Jos pienoisautot ovat enimmäkseen miesten alaa, niin naisilla on omansa. Barbi- ja My Little Pony -keräilijät ovat oma lukunsa, nukkekotiharrastajat omansa ja sitten on esimerkiksi pienoiseläinten keräilijät, luettelee Stellberg.
Alaan perehtymättömälle saattaa tulla yllätyksenä, että lelujen keräily on Suomessakin verrattain yleinen harrastus. Netistä löytyy runsaasti suomenkielisiä sivuja ja jopa rekisteri, johon keräilijä voi ilmoittautua.
– Arvioisin, että keräilijöitä voi olla kaikkiaan jopa parikymmentä tuhatta, mutta se on tietysti näppituntumaa. Tämän lisäksi tulevat vielä ne, jotka tekevät vain heräteostoksia, eivätkä ole vielä ymmärtäneet olevansa keräilijöitä, nauraa Stellberg.
Kansanauto peittoaa luksusvaunun
Pienoisautoihin erikoistunut Stellberg huomasi jo varhain, että nostalgialla on tärkeä rooli pienoisautojen keräilyssä.
– Tunnen keräilijän, jolla on satoja Jaguareja, mutta yleisintä on ihan tavallisten kansanautojen keräily. Monelle on tärkeää saada juuri samanlainen auto, kuin isällä tai papalla aikoinaan oli.
Niinpä parhaita myyntiartikkeleita ovat juuri ne Ford Escortit ja Taunukset, Datsunit, Toyotat, Minit ja Kupla-Volkkarit, jotka aikoinaan parveilivat sankoin joukoin Suomen maanteillä.
– Pienoismallivalmistajat eivät vaan millään tahdo uskoa tätä, vaan haluaisivat kovasti tehdä erilaisia "haaveautoja", kuten ylellisiä loistoautoja tai harvinaisia urheiluautoja, päivittelee Stellberg.
Oman lukunsa muodostavat sitten vielä todelliset fantasia-autot ja -mallit, kuten esimerkiksi The Beatlesin keltainen sukellusvene ja alkuperäinen Batman-auto, josta on tehty lukuisia eri pienoisautoversioita.

Pienistä autoista löytyy suuria tietopaketteja
Jos innostuu toden teolla pienten autojen keräilystä, on tarjolla onneksi paljon tietoa. Stellberg on oppinut paljon kantapään kautta, mutta suosittelee myös seuraavia tietolähteitä:
– Monista pienoisautovalmistajista, esimerkiksi Corgi Toysista ja Matchboxista on tehty mittavia tietokirjoja ja esimerkiksi koottavien pienoismallien valmistaja Airfixilla on todella kattavat nettisivut. Näiden lisäksi on tietysti Google, jonka kautta aukeaa ihan mahdoton määrä tiedonlähteitä, kunhan vaan osaa englantia, neuvoo Stellberg.
Vaikka pienoisautojen kohdalla ei puhutakaan samanlaisista summista, kuin esimerkiksi tunnettujen kuvataiteilijoiden teosten kohdalla, niin huijareitakin löytyy.
– Intia tuntuu olevan sellainen maa, jossa tehdään paljon uusia malleja vanhojen lelujen pohjalta. Välillä huomaa, että joku on keinotekoisesti vanhentanut tällaisen auton ja yrittää myydä sitä aidosti vanhana. Kokenut harrastaja huomaa eron, mutta aloittelija välttämättä ei.

Löytöjen aika ei ole ohi
Keräilijän unelma voisi olla harvinaisen valmistajan tekemä pienoisauto avaamattomassa tehtaan pakkauksessa. Vieläkö tällaisia löytöjä voi tehdä?
– Kyllä se mahdollista on, mutta harvinaisempaa vuosi vuodelta. Ihmiset ovat oppineet, että tällaisillakin esineillä on arvoa, eikä niitä päädy enää yhtä helposti kirpputoreille. Netistä löytöjä voi tehdä vaikkapa Torilta, mutta esimerkiksi Ebay on niin tunnettu ja koluttu, että sieltä on vaikea tehdä enää löytöjä, pohtii Stellberg.
Oma lukunsa keräiltävien pienoisautojen joukossa ovat vanhat peltilelut, joista saatetaan maksaa suuriakin summia. Niitäkin on enää nykyään vaikea löytää.
– Suomessa tällaiset löydöt ovat jo siitä syystä harvinaisia, ettei niitä alun perinkään ollut paljon liikkeellä. Täytyy muistaa, että ne hankittiin leikittäviksi ja ovat usein olleet kovassa käytössä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, arvuuttelee Stellberg toiveikkaana.