TALLINNA Tallinnalaisella telakalla seisova alus näyttää ensisilmäyksellä suurelta kalastusalukselta.
Tarkemmin katsottuna aluksen runko on laivaksi oudon epäsymmetrinen. Kyse ei olekaan laivasta vaan kelluvasta aaltovoimalasta.
Juuri rungon epäsymmetrisyydessä piilee Suomessa kehitetyn Wello-nimisen voimalan teho: se nimensä mukaisesti velloo aaltojen päällä.
– Vellova liike saa rungon sisällä olevan epäkeskon pyörimään. Liike pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähköä, kertoo voimalan kehittäjä, Wello-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Paakkinen.
Voimala on nyt loppusilausta vaille valmis. Viimeisiä maalikerroksia levitetään ja sähkökaapeleita asennetaan parhaillaan.
Seuraavaksi suomalaiskeksintö hinataan Tallinnasta Skotlannin rannikolle, jossa se alkaa tuottaa energiaa Orkneyn kaupungin sähköverkkoon. Sen jälkeen Wello haluaisi aloittaa vastaavien voimaloiden sarjatuotannon.
Kelluva voimala kestää kovankin myrskyn
Aaltovoimaa on kehitetty eri puolilla maailmaa jo kymmenien vuosien ajan – mutta melko heikoin tuloksin.
Lisää aaltovoimaloista voit lukea näistä jutuista:
Suomalainen aaltovoimala pääsee tositestiin – EU:lta miljoonien tukipotti
Energian ottaminen tehokkaasti talteen aaltojen epäsäännöllisestä liikkeestä on hankalaa. Aaltovoiman kehityksen arvioidaan olevan kymmenestä viiteentoista vuotta tuulivoiman kehitystä jäljessä.
Heikki Paakkinen uskoo kuitenkin ratkaisseensa suurimmat aaltovoimaan liittyvät ongelmat.
Valtaosa maailmalla kehitettävistä aaltovoimaloiden prototyypeistä on sijoitettu merenpohjaan keräämään energiaa aaltojen edestakaisesta liikkeestä. Laitteet ovat alttiita kulumiselle ja menevät myrskyissä helposti rikki.
Wello-aaltovoimala sen sijaan kelluu joustavasti ankkuroituna aaltojen päällä. Sen liikkuvat osat eivät ole kosketuksissa meriveden kanssa vaan suojassa aluksen rungon sisällä.
– Voimala on kuin sorsa aalloilla. Eihän sorsakaan hajoa, kun tulee isoja aaltoja, vaan keinuu aaltojen mukana. Samalla logiikalla tämä meidänkin laite selviää myrskyistä, Paakkinen sanoo.
Aaltovoimasta kilpailija fossiilienergialle
Wello-voimala tuottaa energiaa suunnilleen saman verran kuin pieni tuulivoimala. Sen nimellisteho on 600 kilowattia, mutta alueella, jossa aallot ovat suuria, nimellisteho voi nousta jopa kahteen megawattiin.
Tuuli- ja aurinkovoimaan verrattuna aaltovoimalla on selviä etuja: 75 prosenttia maapallon pinta-alasta on veden peitossa ja valtamerissä on aaltoja silloinkin, kun aurinko ei paista tai tuuli ei puhalla.
Paakkinen ei halua kuitenkaan nähdä aaltovoimaa tuuli- ja aurinkovoiman kilpailijana, vaan niiden täydentäjänä.
– Tärkeintä olisi päästä yhdessä muiden uusiutuvien energianlähteiden kanssa ilmastoa lämmittävistä fossiilisista energianlähteistä eroon.
Juuri tätä tarkoitusta varten hän perusti Wellon. Paakkinen, joka ei ole koulutukseltaan insinööri vaan arkkitehti, huolestui ilmastonmuutoksesta ja alkoi tehdä laskelmia: mikä olisi paras, tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa ottaa valtamerten aaltoenergia käyttöön?
Alkoi pitkä, yli kymmenen vuotta kestänyt kehitystyö, jossa Paakkinen työryhmineen kokeili erilaisia voimalamalleja. Kokeilut mahdollisti EU:lta saatu 17 miljoonan euron kehitystuki.
Hiljattain yritys etsi joukkorahoituskampanjan avulla lisärahoitusta voimalateknologian jatkotutkimukseen ja -kehitykseen.
Uusiutuvat energianlähteet voivat olla hyvä bisnes
Suurin osa maapallon sähköstä tuotetaan vielä fossiilienergialla, joka on pääsyyllinen ilmakehän hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen.
Useat valtiot, energiantuotantolaitokset ja suuryritykset ovat kuitenkin suunnanneet nyt katseensa uusiutuviin energianlähteisiin.
Puhtaassa energiassa nähdään paitsi mahdollinen ratkaisu ilmastonmuutokseen myös valtavasti taloudellista potentiaalia.
Esimerkiksi Suomen suurimpiin yrityksiin kuuluva Wärtsilä solmi hiljattain yhteistyösopimuksen Wellon kilpailijan, suomalaisen aaltovoimateknologiaa kehittävän yrityksen, AW-Energyn, kanssa.
Nyt yritykset myyvät AW-Energyn kehittämää Wave Roller -aaltovoimalateknologiaa maailmalle. Wärtsilä on kutsunut aaltoenergiaa "suurimmaksi vielä hyödyntämättömäksi uusiutuvan energian lähteeksi".
Lappeenrannan teknillisen yliopiston hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen hiilineutraali sähköjärjestelmä voisi olla taloudellisesti mahdollinen vuonna 2050.
Sähköntuotanto perustuisi tuolloin 70-prosenttisesti aurinkovoimaan, mutta myös tuuli-, vesi- ja aaltovoima olisivat tärkeässä roolissa.
Heikki Paakkinen arvioi, että aaltovoiman osuus koko maailman sähköntuotannosta vuonna 2050 voisi olla kymmenen prosenttia.
Nähdäänkö merillä pian aaltoenergiapuistoja?
Jos Heikki Paakkisen visiot osoittautuvat oikeiksi, maailman valtamerillä nähdään pian aaltoenergiapuistoja, jotka koostuvat kymmenistä tai sadoista Wellon kaltaisista kelluvista aaltovoimaloista.
Wello on jo allekirjoittanut aiesopimuksen kahden tällaisen aaltovoimapuiston rakentamisesta intialaisen Ixin-yhtiön kanssa.
Intian hallituksen kanssa yhteistyössä toimiva Ixin aikoo rakentaa yhden aaltovesipuiston Intian itärannikolle, toisen länsirannikolle. Tämä on Paakkisen mukaan vasta alkua. Kyselyitä tulee nyt kaikkialta maailmasta.
– Olemme osuneet hyvään välikköön. Tämmöiselle teknologialle on nyt tarvetta. Uskon, että yritys kasvaa valtavalla vauhdilla, kunhan pääsemme sarjatuotantoon, Paakkinen pohtii.
Lue myös:
Suuryritykset vaativat hiilineutraalia EU:ta – Kone, Neste ja Fortum mukana