Poliisi uskoo, että moottoripyöräjengien välienselvittelyt saattavat leimahtaa uuteen liekkiin Suomessa.
Yle Uutiset kertoi viime viikolla, että rikollinen moottoripyöräjengi Outlaws MC on ulottanut lonkeronsa Kaakkois-Suomeen. Poliisin mukaan se voi tietää ongelmia, koska alueella toimii jo yksi iso jengi.
– Elintilasta kilpaillaan nyt voimakkaasti, koska samalla reviirillä on nyt kaksi isoa kansainvälistä moottoripyöräjengiä eli Hells Angels ja Outlaws MC. Isojen välienselvittelyiden aika ei ole ohi ja jotain on varmasti nyt edessä, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.
Fifteen MC South Karelia -kerhon jäseniä nähtiin viime viikolla Lappeenrannan linnoituksessa Outlaws MC:n jengitunnukset ja -liivit yllään. Ahlgren sanoo, että Outlaws MC on tullut Suomeen Venäjän kautta.
– Venäjältä tulee varmasti tukea ja ohjeita. He eivät ole saaneet värien eli jengitunnusten täysiä käyttöoikeuksia vastikkeetta ja myös kansainvälinen katto-organisaatio odottaa tuloksia.
"Nyt halutaan katsoa, kuka on kenenkin riveissä"
Outlawsin lisäksi Suomessa toimivat moottoripyöräjengit Hells Angels, Cannonball ja Bandidos sekä tunnuksellinen liivijengi United Brotherhood.
– ”Kunnollisilla jengeillä” on vaikeuksia pysyä pois HAMC:n ja OMC:n välienselvittelystä, koska nyt halutaan katsoa, kuka on kenenkin riveissä.
Maaseudun tulevaisuus kertoi viime viikolla, että poliisi uumoilee rikollisten moottoripyöräjengien levittäytymisen jatkuvan edelleen. Jengiläiset käyttävät hyväkseen autioituvaa maaseutua ja pikkukaupunkeja, joissa poliisien määrää on tuntuvasti vähennetty.
Ahlgren uskoo, että yksi syy Outlawsin Lappeenrantaan tulemiseen on raja.
– Huumeet tulevat rajan takaa. Myös rahanpesu ja väkivaltainen velanperintä liittyvät todennäköisesti rajan läheisyyteen asettumiseen. Pienet paikkakunnat ovat oivallisia tällaiseen toimintaan.
Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Rahaa käytetään muun muassa huumeisiin, aseisiin ja autoihin.
Jengeihin päädytään tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden kautta
Rikollisiksi luokitellut moottoripyöräjengit alkoivat rantautua Suomeen 1990-luvun lopussa. Tuolloin jengien välillä käytiin jopa jengisotia, kun Hells Angels ja Bandidos ottivat yhteen väkivaltaisesti. Organisaatioiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisarion Jussi Oksasen mukaan jengeihin hakeutuu oikeastaan kaikenlaisia ihmisiä. Joukossa on niin perheenisiä ja yksin eläviä, yrittäjiä ja työntekijöitä.
– Kaikilla ei ole välttämättä rikosrekisteriä, mutta se ei tarkoita, etteikö heillä olisi rikollista taustaa, Oksanen sanoo.
Oksanen kertoo asiasta useamman vuoden rikostiedustelutyön perusteella.
Hänen mukaansa jengin jäseneksi päädytään esimerkiksi tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden kautta.
– Yleensä jonkun jengissä olevan jäsenen täytyy tuntea henkilö, joka on pyrkimässä tai joka halutaan jengin jäseneksi. Tuntemattomat ihmiset eivät noin vain sinne pääse, Oksanen sanoo.
Tuttavuus- ja ystävyyssuhde voi syntyä jo lapsuudessa, harrastuksessa tai samalla toimialalla työskentelystä. Esimerkkejä on myös siitä, että ihmiset tutustuvat vankilassa.
Lisäksi rikollisjengit kosiskelevat jäsenikseen ihmisiä moottoripyöräkerhoista, joiden toimintaan ei liity mitään rikollista. Tästä ilmiöstä Yle kertoi vuonna 2014.
Jengiin hakeutumisen motiivit moninaisia
Rikolliseksi luokiteltujen moottoripyöräjengien jäseniksi hakeudutaan useista eri syistä.
Oksasen mukaan henkilö on voinut valita rikollisen elämäntavan ansaitakseen elantonsa. Motiivi jengiin liittymiselle voi olla myös oman itsetunnon kohottaminen.
– Rikollisjengin avulla voi hallita ja suojata omaa rikollista bisnestä kuten tietyn alueen huumausainekauppaa. Ja kun puhutaan jengiliivejä käyttävistä jengeistä, liivin saaminen selvästi nostaa henkilön statusta siinä elinpiirissä, jossa hän on.
Motiivi voi olla arkinenkin, nimittäin naisten kiinnostuminen.
– On esimerkkejä, kuinka viisikymppinen mies saa jengiliivit päälleen. Ykskaks ympärillä onkin nuoria kauniita naisia vähissä pukeissa.
Jengistä voidaan hakea merkitystä näköalattomaan elämäntilanteeseen
Rikoskomisario Jussi Oksanen on työssään pohtinut jengiytymisen kasvua ja laajenemista. Hän uskoo, että siihen voi vaikuttaa nykymaailman kasvottomuus.
– Sosiaaliset verkostot ovat hauraampia, jolloin yksi syy jengiin hakeutumiseen voi olla hyväksynnän ja ihailun saaminen. Se tuo tietyllä tavalla merkitystä näköalattomaan elämäntilanteeseen.
Esimerkiksi opiskelupaikan, työn tai perheen puuttuminen voi lisätä jengiin hakeutumisen riskiä. Jengiin pyrkivällä voi olla ruusuinenkin kuva kerhojen veljeydestä ja lojaalisuudesta.
– Sitten kun olet jengin jäsen paljastuukin, että kyse on rahasta ja ahneudesta eli rikoshyödystä. Tämä yleensä kanavoituu jengin johtoportaaseen, kun taas jengin tekijäporrasta uhkaa rikoksista kiinnijääminen.
Jengistä eroon pääseminen on mahdollista, mutta ei helppoa.
– Jengistä eroavalle yleensä määrätään eroamismaksu. Se voi olla tuhansia euroja. Sen jälkeen ihminen voidaan vielä pahoinpidellä henkihieveriin, sanoo Oksanen.
Jengissä olemista ja siitä eroamista on valottanut Cannonball MC:ssä ollut Marko Lönnqvist. Hän kertoi julkisuudessa joitakin vuosia sitten häneen kohdistuneesta murhayrityksestä eron jälkeen.
Lönnqvist menehtyi hieman yli vuosi sitten.
Rikollisjengit eri asia kuin harrastemoottoripyöräkerhot
Jengien toiminnan luonteeseen kuuluu väkivalta. Keskusrikospoliisilla on tietoa siitä, että tietyt jengit rekrytoivat nimenomaan väkivaltarikoksista tuomittuja miehiä. Heillä voidaan teettää esimerkiksi väkivaltaista velkojen perintää.
Poliisi on tehnyt rikostilastojen perusteella arvion siitä, millainen riski jengiläisellä syyllistyä henkirikokseen tai sen yritykseen. Sen mukaan jengiläisellä riski on 120-kertainen muuhun väestöön verrattuna.
Liivijengit voivat myös hakea rikolliseen liiketoimintaansa hyötyä värvätessään uusia jäseniä. Poliisin tietojen mukaan esimerkiksi eräs moottoripyöräjengi rekrytoi jäsenekseen ihmisen, joka pyöritti helsinkiläisten ravintoloiden järjestysmiestoimintaa. Siten toiminta päätyi rikollisen järjestön käyttöön.
Kaikki moottoripyöräkerhot eivät ole rikollisia kerhoja. Suomessa on satoja moottoripyöräkerhoja ja suuri osa niistä keskittyy moottoripyöräharrastukseen.