Asiantuntijan mielestä helppoa keinoa informaatioähkyä vastaan ei oikeastaan ole. Oulun yliopiston psykologian dosentin Seppo Laukan mielestä vastuu jää käytännössä pitkälti ihmisille itselleen.
Se mikä ulkoa tulevasta informaatiosta sitten lopulta jalostuu ihmiselle käyttökelpoiseksi tiedoksi, määräytyy paljolti sen mukaan, mihin tietoa tarvitaan.
– Kyllä ihmisen tavoitteellinen toiminta viime kädessä määrittelee sen, mitä hän informaatiolla tekee eli mihin tavoitteeseen minä pyrin, niin sen mukaan muodostan informaatiosta tietoa itselleni, Laukka sanoo.
Liika informaatio stressaa
Vastaanottajan onkin pyrittävä itse suodattamaan informaatiotulvasta tärkeät asiat eli sellaiset tiedonjyvät, jotka auttavat häntä hänen tekemisissään.
Kyllä siinä kieltämättä aina riski on olemassa. Seppo Laukka
Helppoa suodattaminen ei kuitenkaan ole. Joskus tietoa saattaa tulla niin paljon, ettei sitä pysty käsittelemään ja sen seurauksena asiat ja ja tiedot saattavat mennä ajatuksissa suorastaan sekamelskaksi.
– Kyllä siinä kieltämättä aina riski on olemassa, Laukka myöntää.
Hän korostaakin myös koulujen merkitystä tiedonhallinnan ja uuslukutaidon opettamisessa, jotta ihmisille syntyy valmiuksia poimia informaatiota järkevästi ja tavoitteellisesti.
Liiallinen määrä informaatiota voi aiheuttaa ihmisllle myös stressiä ja henkistä pahoinvointia.
– Puhumattakaan kaikesta valhetiedottamisesta, josta esimerkki on rapakon takana, jossa juuri painitaan sen ongelman kanssa, että miten siellä tiedotetaan, onko se totta vai tarua ja stressinhallinnan keinot ja tavat voivat sitten olla hyvinkin yksilöllisiä, Laukka pohtii.
Tietojen tulva haastaa myös myyjät
Informaatioähkyn lähteet ovat moninaiset. Yksi keskeinen tekijä taustalla on informaatioteknologian kehitys ja globalisaatio, jotka mahdollistavat massainformaation jakamisen reaalikaikaisesti eri puolilta maailmaa.
Informaatio leviää nopeasti ja sitä tuupataan kansalaisille eri väyliä pitkin. Perinteiset tiedotuskeinot ovat saaneet rinnalleen erilaiset sähköiset palvelut ja välineet sekä monimuotoisen sosiaalisen median.
Lähtökohta on se, että semmoinen vanha kunnon viestin luukuttaminen ei enää toimi. Hannu Saukkonen
Tämä haastaa myös tiedontuottajat ja esimerkiksi markkinoinnissa joudutaan jatkuvasti miettimään uusia keinoja saada ihmiset kiinnostumaan ilmoituksista. Perinteinen laaja-alainen yleismarkkinointi ei enää pure ja markkinointi vaatii keskittymistä oleelliseen ja kohderyhmittäin pohdittuja ratkaisuja.
Vallitsevat trendit korostavat mobiilia viestintää, sosiaalista mediaa ja viihtymistä. Informaatiotulvan hallitseminen on myös tärkeää.
– Lähtökohta on se, että semmoinen vanha kunnon viestin luukuttaminen ei enää toimi, tai sitä ainakin karsastetaan aika paljon, sanoo Markkinointi-Instituutin kehittämisjohtaja Hannu Saukkonen.
Esimerkiksi myyntisoittoihin ei enää vastailla samaan tapaan kuin ennen ja varsinkaan nuoret eivät halua edes vastata myyjien soittoihin.
Asiantuntemus myyntivalttina
Saukkosen mielestä myynnissä täytyy nyt keskittyä aikaisempaa selkeämmin ja enemmän esimerkiksi asiantuntemuksen tarjoamiseen, jotta omat viestit pääsevät esiin muusta viestintäkentästä. Sisältömarkkinoinnin pitää lähteä kohderyhmän tarpeista.
– Mutta ei se pelkän mielenkiintoisen sisällönkään tarjoaminen riitä. Pitää käyttää myös useita eri keinoja, vaikka tietenkin hiukan valikoiden. Muutenhan siinä loppuvat resurssit kesken.
Kyllä sille muunkin tyyppiselle myyntityölle vielä roolia on. Hannu Saukkonen
Toisten mielestä kauppa siirtyy paljolti digimaailmaan, jossa asiakkaat pystyvät netissä tutustumaan, vertailemaan ja hankkimaan ostoksiaan olematta käytännössä lainkaan tekemisissä myyjien kanssa.
Hannu Saukkosen mielestä suuntaus toki kulkee osittain tähän suuntaan.
– Kyllä sille muunkin tyyppiselle myyntityölle vielä roolia on. Uskon, että menen tyyppistä myyntityötä tarvitaan yleensä.