Kymenlaakso päätti viime vuonna ryhtyä toden teolla hävittämään C-hepatiittia. Maakunnassa on suhteellisesti eniten virustartuntoja koko maassa ja hoidettavia potilaita oli THL:n tilaston mukaan viime vuonna noin 660.
C-hepatiitti leviää pääasiassa suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa neulojen välityksellä. Lääkehoidon kohteeksi otettiin kuitenkin ensin Kotkan korvaushoitopoliklinikan potilaat, jotka eivät enää aktiivisesti käytä huumeita. Syynä oli se, että potilailla oli kiinteä hoitosuhde jo olemassa.
Käytännössä korvaushoitolääkkeet hakeva potilas sai samalla matkaansa C-hepatiittia hoitavan lääkkeen eli kerran päivässä otettavan pillerin. Lääkekuuri kestää 12 viikkoa, jonka jälkeen viruksen pitäisi hävitä elimistöstä kokonaan.
Virus hävisi kokonaan yhden klinikan potilailta
Päihdelääkäri Juha Oksanen Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotesta kertoo, että kaikki klinikan 130 potilasta kävivät testeissä. Osalla tartuntaa ei ollut ja osalla se parani spontaanisti. Lääkehoitoa sai lopulta 70 potilasta.
Lääkkeiden avulla C-hepatiitti saatiin lopulta hävitettyä kokonaan Kotkan korvaushoitopoliklinikan potilailta alle vuodessa, ensimmäisenä Suomessa.
Korvaushoitopoliklinikan jälkeen hepatiittihoito laajeni tänä kesänä terveysneuvontapisteeseen, josta huumeidenkäyttäjät saavat hepatiittilääkityksen neulojen vaihdon yhteydessä. Potilas myös hoidetaan loppuun pisteen kautta vaikka hän hoidon aikana luopuisikin suonensisäisestä huumeiden käytöstä.
– Kohteena ovat nimenomaan aktiiviset huumeidenkäyttäjät. Käyttäjät liikkuvat omassa porukassaan ja melko pienellä alueella. Eli jos heiltä hävitetään C-hepatiitti, niin tauti ei enää leviä, sanoo Oksanen.
Seuraavaksi hepatiittihoito laajenee Kotkan ja myöhemmin koko Kymenlaakson terveysasemille.
Matalan kynnyksen palvelujen kautta pyritään myös löytämään ne C-hepatiitinkantajat, joita ei ole vielä testattu. Tavoitteena on hävittää C-hepatiitti Kymenlaakson alueelta kokonaan.
Oksanen harmittelee, miten hitaasti viruksen torjuminen on edennyt Suomessa. Periaatteessa taudinkantajat pitäisi pystyä löytämään tehokkaasti, koska huumeidenkäyttäjät eivät välttele julkista terveydenhuoltoa ja tiedonkulun pitäisi toimia.
Oksasen mukaan hoitoa ovat haitanneet perus- ja erikoissairaanhoidon väliset kiistat vastuista ja kustannuksista.
– Ilmeisesti ei ole ollut sellaista tahdonvoimaa rakentaa hoitojärjestelmää, joka minua kyllä ihmetyttää. Minkään sairauden hoito ei ole näin helppoa. On ällistyttävää, että meillä on lääke joka käytännössä hävittää taudin. Kansainvälisissä konferensseissakin on ihmetelty, miksi Suomessa kaikkia potilaita ei hoideta, Oksanen toteaa.
Uusi hoitopolku
Kotkassa käytetyt keinot ovat pitkälti samoja, joihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kannustaa muitakin kuntia. THL julkaisi keväällä uuden suosituksen C-hepatiitin hoitopolusta.
Siinä korostetaan ennaltaehkäisyä ja testausta terveysneuvontapisteissä sekä sairauden hoitoa mahdollisimman aikaisin. Hoito pitäisi aloittaa siellä, missä se todetaankin eli esimerkiksi terveyskeskuksessa, korvaushoidossa tai vankilassa.
Hoitoa halutaan viedä lähemmäs potilasta, pois erikoissairaanhoidosta. Suosituksen mukaan hoito tulisi tehdä lääkkeillä.
– Ensimmäinen asia on löytää ne ihmiset, jotka hoitoa tarvitsevat. On varmasti paljon tapauksia, jotka eivät edes tiedä kantavansa hepatiitti C:tä, sanoo tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:stä.
Aiemmin C-hepatiittia on hoidettu pääasiassa pistosten ja lääkehoidon yhdistelmällä, joka on ollut monelle potilaalle hyvin raskasta henkisesti ja fyysisesti. Osa potilaista onkin jättänyt hoidot sen vuoksi kesken, ja hoito on ollut tehokas vain 50-70 prosentille hoidettavista.
Kotkan korvaushoitoklinikalla käytössä oli uudenlainen niin sanottu DAA-lääke eli suoraan virukseen vaikuttava lääke.
Lääkkeiden hinnat laskeneet
Jos taudin parantaminen on uusien lääkkeiden avulla potilaalle helpompaa ja lähes takuuvarmaa, niin miksi sitä ei vain oteta käyttöön?
Ongelmana on ollut yksinkertaisesti raha. Lääkkeet ovat hyvin kalliita, ja yhden potilaan hoitaminen on voinut edullisimmillaankin maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Suomessa C-hepatiittilääkkeitä on hankittu pienillä paikallisilla kilpailutuksilla, mutta nyt THL ajaa valtakunnallista kilpailutusta, jolloin hintaa saataisiin laskettua. Hintataso onkin laskenut selvästi.
Toisaalta voi pohtia, mitä C-hepatiitin hoitamatta jättäminen tulee maksamaan. Esimerkiksi Portugalissa hoitoon on panostettu, ja laskelmien mukaan jokaista 100 hoidettua C-hepatiittipotilasta kohti vältetään kolme maksansiirtoa, 19 maksasyöpää ja 54 maksakirroosia. Tällöin säästö olisi 30 000 euroa per potilas.
C-hepatiitti pitäisi poistaa vuoteen 2030 mennessä
Esimerkiksi Islannissa ja Australiassa ollaan pitkällä C-hepatiitin taltuttamisessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on viruksen hävittäminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä.
THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio uskoo, että uudet valtakunnalliset suositukset viruksen hoitopolusta pistävät työhön vauhtia ja tavoitteisiin lopulta päästään myös Suomessa.
– Jotkut kunnat edistyvät nopeammin kuin toiset ja uskon myös sote-uudistuksen laittavan siihen vauhtia. Mutta kannattaa muistaa, että ongelma on koko maan laajuinen ja taudinkantajia on paljon. Se ei hetkessä ratkea.
– Kestää myös oma aikansa, että julkinen terveydenhuolto osaa tunnistaa ne ihmiset joilta pitää testata C-hepatiitti. Riskiryhmät eivät ole niin hyvin tiedossa, tutkimuspäällikkö sanoo.
Brummer-Korvenkontio muistuttaa myös vahvasta leimasta, joka liittyy C-hepatiittiin. Merkintä tartunnasta paljastaa käytännössä henkilön huumeidenkäyttäjäksi.