
Länsimetron kaikki kustannukset, myös oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaukset, maksaa veronmaksaja.
YIT, Destia ja A-insinöörit ovat haastaneet Länsimetro Oy:n oikeuteen ja vaativat yhteensä 10 miljoonan euron edestä korvauksia muun muassa lisätöistä ja viivyttelystä.
Uudessa metrohankkeen kokonaiskustannusarviossaoikeudenkäynneille ja vahingonkorvauksille on varattu juuri tuo 10 miljoonan euron summa.
Länsimetro Oy on kiistänyt urakoitsijoiden vaatimukset ja vaatii puolestaan vastakorvauksia YIT:ltä ja Destialta. A-insinöörien haastehakemukseen se ei ole vielä vastannut.
Kesällä julkisuudessakin uumoiltiin, että muutkin urakoitsijat saattavat haastaa yhtiön oikeuteen. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin omistama, joten jos yhtiö häviää jutut, kaupunkilaiset maksavat vahingonkorvaukset.
Käräjäoikeuden papereista myös selviää, että Länsimetro Oy on tarjoutunut maksamaan YIT:lle sovittelurahaa 500 000 euroa ennen kuin urakoitsija haastoi yhtiön oikeuteen.
Onko Länsimetro maksanut muillekin urakoitsijoille tällaista sovittelurahaa veronmaksajien pussista välttääkseen käräjät?
– Sehän on sinänsä ihan normaali menettely, että nämä yleensä lankeaa ja tulee maksettavaksi siinä vaiheessa, kun urakat rupeavat loppumaan ja kun ollaan taloudellisessa selvityksessä tai lisä- ja muutostöiden loppuvaiheessa, selittää Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.
– Jos asioita ei ole saatu aikaisemmin sovittua, niin ne yleensä kumuloituvat riidaksi eli jos urakka muuten saadaan loppuun, niin sitten riidellään hinnasta.
– Nämä kolme urakkaa olivat sellaisia, jotka ajautuivat käräjäoikeuteen asti.
– Meidän organisaatiossamme tulee jatkuvasti valmiita urakoita. Kun niistä on taloudelliset loppuselvitykset kyseessä, niin niistä sovitaan ja ei niistä suinkaan kaikki ole riitaisia. Joissakin vähän irvistellään toisillemme, mutta tavoite ei ole saada riitoja käräjille. Sitten jos vaatimukset ovat sellaisia, että on syytä lähteä käräjille, niin sitten ei pelätä sitäkään, sanoo Isotalo.
Eli onko samantyyppisiä rahoja tarjottu muille urakoitsijoille (kuin YIT:lle) eli sellaisille, jotka eivät ole haastaneet Länsimetro Oy:tä oikeuteen?
– Minun mielestäni siellä on joku urakka ollut, josta on käyty keskustelua, mutta nyt en pysty sitä muistamaan. Nämähän ovat menneet siellä organisaation hoitamana eli toimitusjohtajan keskusteluissa.
Pystytkö selvittämään tätä asiaa? Sanoit, että joidenkin urakoitsijoiden kanssa irvistellään tai käydään keskusteluja, niin se ei vastaa varsinaisesti kysymykseen, onko muita tarjouksia tehty tai maksettu?
– Jatkuvasti käymme keskustelua näistä asioista niiden kanssa, joiden kanssa ei ihan suoraan päästä harmoniseen lopputulemaan, mutta en nyt kykene vastaamaan tuohon kysymykseen, että onko maksettu tai onko niitä paljon siellä.
Miten tämä teidän uusi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajanne Ville Saksi, kykenisikö hän vastaamaan tähän kysymykseen?
– Veikkaan, että ei ole näihin vanhoihin asioihin ehtinyt perehtyä, toteaa hallituksen puheenjohtaja.
Ville Saksi ei vastannut Yle Uutisten haastattelupyyntöihin ja yhtiön viestintäpäällikkö Satu Linkola kertoi, että uusi toimitusjohtaja alkaa vastata kysymyksiin joulukuussa.
Mistä sovittelukorvausrahoja otetaan?
– Ei meillä ole kuin yksi budjetti. Ei meillä ole mitään tiettyä summaa ajateltuna, mitä tällaisiin käytettäisiin. Useimmitenhan näissä on kysymys tulkinnasta, eli siitä mikä on sopimuksen mukaista suoritusta ja mikä ei. Jos on erilainen käsitys tai tulkinta siitä mikä kuuluu suoritukseen ja mikä ei, niin sitten siitä päästään neuvottelemalla lopputulemaan.
– Ja jos ei päästä, niin sitten käräjäoikeus ratkaisee. Eikä me näitä tietenkään kirjata mihinkään kirjanpitoon että tämmöinen varaus tehtäisiin, vaan meillä on oma käsityksemme asiasta.
Mistä veronmaksajat, jotka maksavat myös nämä korvaukset, mistä he saavat tietää tällaisista korvauksista, jos ne eivät mene käräjäoikeuteen asti?
– Tilintarkastaja käy kaikki nämä meidän sopimuksemme läpi. Emme me tietenkään sellaisia sopimuksia tee, joihin meillä ei ole perusteita. Emme me mitään sen takia maksa, että me emme haluaisi riidellä, vaan kyllä siinä on aina se peruste. Se perustuu siihen sopimustulkintaan.
Eli voi olla, että tällaisia sovittelusummia on maksettu?
– Ne ovat aina sille kullekin urakalle budjetoidut rahat ja sitten ne urakat tulevat niillä rahoilla tehtyä tai sitten eivät tule. Se on tosi vaikeaa sanoa mikä on minkäkin riitaisuuden asiaa, koska ne kaikki perustuvat sen sopimuksen tulkintaan.
– Sellaista käytäntöä meillä ei ole, että me maksaisimme jotenkin ikään kuin perusteetonta rahaa jollekin välttääksemme riidan. Eli kyllä ne aina on sillä tavalla, että meillä on peruste siihen maksuun, jos me jonkinlaiseen taloudelliseen loppuselvitykseen asiassa pääsemme.
Jos käräjiä kuitenkin käydään urakoitsijoiden kanssa ja jos Länsimetro Oy tuomitaan maksamaan korvauksia, niin ne maksetaan samasta budjetista kuin mistä maksetaan myös metron rakentaminen ja kaikki muut kustannukset?
– Juuri näin. Ei ole olemassa mitään erillistä säkkiä, vaan jos käräjäoikeus tuomitsee meidät maksamaan niin sittenhän me joudumme ne maksamaan.
Me? Eli Länsimetro eli veronmaksajat?
– Kyllä. Ihan sama menettely kuin jos kaupunki tuomitaan maksamaan korvauksia, niin ei ole mitään muuta säkkiä mistä ne rahat saadaan.
Sama koskee jättikorvauksia, joita Siemens Oy vaatii Länsimetro Oy:ltä ja HKL:ltä oikeudessa automaattimetrokaupan purkamisesta.
Mitä jos HKL/Länsimetro tuomitaan korvauksiin, maksavatko veronmaksajat laskun?
– Kyllä, vastaa HKL:n toimitusjohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen, Ville Lehmuskoski.
Katso tästä mihin kaikkeen Länsimetron lisämiljoonat menevät: Mistä 100 miljoonan euron lisäys länsimetroon johtuu? – Tässä syyt uusimpaan lisälaskuun