Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen suhtautuu esitykseen myönteisesti, vaikka se jättääkin vielä monia kysymyksiä avoimeksi. Yksi pohdinnan paikka on verotusoikeuden siirtäminen kunnilta maakunnalle. Helmisen mukaan esitys on kuitenkin hyvä pohja jatkosuunnitelmille.
Myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto nostaa esille verotuksen. Koivisto arvioi, että uudistus edellyttää rinnalleen uuden maakuntaveron.
– Jos aitoa maakuntaitsehallintoa rakennetaan, niin kyllähän siihen kuuluu maakuntavero. Ei voi olla niin, että on vaaleilla valittu hallinto, joka ei sitten vastaa sen rahoituksensa keräämisestä, Koivisto sanoo Yle Jyväskylän haastattelussa.
Kaupunginjohtajan mukaan tehtävät vähenevät, mutta kunnat ovat jatkossakin tarpeellisia. Keskittyminen sivistyspalveluihin, sekä kuntien ja seudun elinvoimasta huolehtiminen, saavat aiempaa enemmän painoarvoa.
Vaaleja ehdotetaan jo vuodelle 2017
Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Matti Viialaisen mukaan Tarastin esitys on onnistunut. Hänen mukaansa se siirtää merkittävästi valtaa valtiolta alueille. Valtiolta siirtyy uudistuksen myötä 12 000 virkaa maakuntiin.
– Se tarkoittaa sitä, että ne 12 000, jotka aiemmin edustivat valtiota maakunnissa, edustavat nyt maakuntia maakunnissa, kiteyttää Viialainen Yle Lappeenrannan haastattelussa.
Hän ehdottaa, että maakuntavaltuustoista äänestettäisiin jo vuoden 2017 kunnallisvaalien yhteydessä.
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola puolestaan huomauttaa, että Tarastin mallissa päätöksenteko muuttuisi kaksijakoiseksi. Toisaalla olisi erillinen maakuntavirasto, ja toisaalla maakuntavaltuusto ja -hallitus.
Lapissa varautuminen muutoksiin aloitetaan jo nyt
Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi aikoo kutsua alueen poliittiset päättäjät kevään aikana saman pöydän ääreen. Hän uskoo, että alueella on tarvetta luottamuksen rakentamiseen.
Riipi kuvailee Tarastin esitystä johdonmukaiseksi ja selkeäksi. Petrattavaakin on.
– Valtuustolla eli poliittisella puolella ei ole käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa viraston puolella tehtävään työhön. Se on johtamisen ja alueellisen itsehallinnon kannalta hyvin ongelmallinen kysymys, jota varmasti joudutaan tulevaisuudessa perkaamaan, kertoo Riipi Yle Lapille.
Pelastuslaitokset puhuttavat pienillä paikkakunnilla
Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko on huolissaan pelastuslaitosten mahdollisesta vähenemisestä. Hänen mukaansa päätöksenteko karkaa yhä kauemmaksi ja samalla palvelut heikkenevät. Parkko kuitenkin epäilee, että sote-uudistuksesta on tulossa vieläkin kivuliaampi.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern on niin ikään huolissaan pelastuslaitosten määrän vähentämisestä 12:een.
– Se on kytketty näihin päivystäviin sairaaloihin, ja se on minusta onneton logiikka, Jern toteaa Yle Pohjanmaan haastattelussa.
Ely-keskukset pääosin myönteisiä
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar pitää onnistuneena ehdotusta, jossa hajallaan olleita tehtäviä kootaan yhteen.
Myös Keski-Suomen ely-keskuksessa kiitellään Tarastin esitystä samoin perustein: Jatkossa maakunnat vastaavat muun muassa työllistämispalveluista, jotka nyt on hajautettu kunnille, te-toimistoille ja ely-keskukselle. Ympäristöhallinnon hajautumista pidetään kuitenkin ongelmallisena.
Työntekijöiden siirtyminen uusiin tehtäviin aiheuttaa alueilla huolta.
– Jos maakuntiin muodostetaan Tarastin ehdotuksen mukaiset maakuntavirastot, valtion aluehallintoviranomaistason säilyttämiselle ei uudessa hallintorakenteessa ole enää tarvetta, todetaan ely-keskusten tiedotteessa.
Hämeessä nykyinen henkilöstö jakautuisi kahteen eri maakuntavirastoon.
– Meille uudistus merkitsee sitä, että osa henkilökunnasta siirtyy Kanta-Hämeen maakuntavirastoon ja osa Päijät-Hämeeseen. Kyllä se sillä tavalla meidän henkilökuntaa huolettaa, kertoo Hämeen ely-keskuksen johtaja Pekka Savolainen Yle Lahden haastattelussa.