Suomen jäänmurtajalaivaston ikäkuningas, höyrykäyttöinen museojäänmurtaja Tarmo kunnostetaan. Alus hinataan korjattavaksi Suomenlinnan telakalle Helsinkiin.
Tarmo on jo useita vuosia kaivannut kipeästi määräaikaistelakointia laivan rungon vedenalaisen osan huoltoa varten. Aluksen rungon kunto tarkastetaan muun muassa mittaamalla runkolevyjen paksuus.
Samassa yhteydessä huolletaan kansirakenteita ja uudistetaan teknisiä järjestelmiä. Huonokuntoisia teräsrakenteisia kaaria ja pohjatukkeja uusitaan ja korjataan.
Alusta on viime kuukaudet valmisteltu telakointia varten. Jos sää sallii, aluksen siirto tapahtuu ensi viikon alussa. Kunnostuksen jälkeen Tarmo palaa Kotkaan kelluvaksi museolaivaksi juhlimaan osaltaan Suomen 100-vuotisjuhlia. Kunnostustöiden arvioidaan valmistuvan keväällä 2017.
Eduskunta myönsi viime vuonna Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa.
1900-luvun alun tehokkain murtaja
Jäänmurtaja Tarmo on kansainvälisestikin arvokas, Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva alus. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja se oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti eli jäi eläkkeelle 63-vuotiaana.
Tarmo oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja. Avovedessä sen kulkunopeus oli 13 solmua, ja se pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Kulkua jäissä helpotti 1900-luvun alun uutuus, keulapotkuri.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämeren-laivastossa ja avusti sota-aluksia sekä sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun.
Pommitettiin talvisodassa
Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa. Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn "Nordwind"-harhautusoperaatioon. Viimeiset vuotensa Tarmo oli käytössä "Apu"-nimisenä. Sen viimeinen jäänmurtovuosi oli 1970.
Suomen tärkeimpien museolaivojen ylläpito nähtiin 1980-luvulla mahdolliseksi sijoittamalla ne hajautetusti keskeisiin merenkulkukaupunkeihin. Tässä yhteydessä valtio rahoitti vuosina 1990-1992 Tarmon kunnostuksen museolaivaksi.
Kesästä 2008 lähtien Tarmo on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä.