Rikosoikeus tuntee termin uhriton rikos – eli rikoksen, joka ei kohdistu suoraan toiseen yksilöön. Mutta kun poliisi tiedottaa suojatiellä tapahtuneista onnettomuuksista, voisi käyttää termiä "rikos ilman tekijää".
Kävimme läpi 21 poliisin tänä vuonna netissä julkaisemaa tiedotetta suojatiellä tapahtuneista onnettomuuksista, joissa osallisena olivat autoilija ja jalankulkija.
Niiden perusteella poliisi kertoo useimmiten, kuinka jalankulkija jäi auton alle tai auton tönäisemäksi. Autoilijasta ei välttämättä puhuta mitään, vaikka tilastot kertovat autoilijan olevan useimmiten syyllinen suojatieonnettomuuteen. Yhdessä tapauksessa kerrottiin, miten "tytön jalkaterä oli jäänyt ohi ajaneen auton renkaan alle ja sen seurauksena jalkaan oli tullut murtuma".
Lähes yhtä yleinen tapa on kertoa, kuinka auto törmäsi jalankulkijaan. Näin jalankulkijaa ei saada kuulostamaan syylliseltä, mutta tapahtumista kerrotaan edelleen kuin autoilijaa ei olisi olemassakaan.
Asian voi aina muotoilla muutamalla sanalla vähän eri tavalla ja se antaa kieltämättä eri vaikutelman. Samppa Holopainen
Vain harvoin poliisi kertoo auton ajaneen jalankulkijan päälle ja vielä harvemmin autoilijan ajaneen jalankulkijan päälle – vaikka kyse on usein jälkimmäisestä.
Vain harvoin poliisi kertoo autoilijan liian suuresta tilannenopeudesta tai puutteellisesta havainnoinnista – vaikka juuri ne ovat tyypillisiä syitä suojatieonnettomuuksille.
Kysyimme poliisihallituksesta, miksi poliisi tuntuu olevan suojatieonnettomuuksista kertoessaan autoilijan puolella.
Syyllistääkö poliisi jalankulkijoita, kun se kertoo jonkun "jääneen auton tönäisemäksi"?
Poliisi ei ainakaan tieten tahtoen tee jalankulkijasta syyllistä, vakuuttaa poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen. Hänen mukaansa poliisilla ei ole mitään sovittua linjaa siitä, miten suojatieonnettomuuksista kerrotaan. Tiedotuslinjaa säätelevät pikemminkin aikojen saatossa syntyneet tavat.
– Asian voi aina muotoilla muutamalla sanalla vähän eri tavalla ja se antaa kieltämättä eri vaikutelman. Mutta en usko, että tässä olisi tahallista jalankulkijoiden syyllistämistä.
Eihän pahoinpitelyistäkään kerrota, että "mies joutui nyrkin iskemäksi" – miksi liikenneonnettomuuksista kerrotaan toisin?
Holopaisen mukaan on tärkeää, että poliisi ei tee kenestäkään syyllistä ennen kuin se on varmaa. Ongelma on, että kun tutkinta – ja syyllisyys – varmistuu, siitä ei tiedoteta erikseen. Sellaiseen ei ole aikaa. Tai sitten ratkaisu tulee myöhemmin tuomioistuimesta, eikä tiedotusvastuu ole enää poliisilla. Näin poliisin viesti julkisuuteen tapauksista jää epämääräiseksi.
– Tiedotteissa ei yritetä niinkään viestiä sitä, kuka oli syypää vaan mitä oli tapahtunut. Yleensä ei haluta vielä tuossa vaiheessa lukita kantaa siihen, kuka on syypää.
Emme voi leimata jotakin syylliseksi ja todeta sen jälkeen, että näin ei ollutkaan. Samppa Holopainen
Vaikka tilastojen perusteella autoilija on todennäköinen syyllinen suojatieonnettomuuteen, se ei ole koko totuus. Joskus jalankulkija voi kävellä punaisia päin tai juosta suojatielle arvaamattomasti esimerkiksi kulman takaa, poliisiylitarkastaja perustelee.
Laki määrää autoilijaa lähestymään suojatietä sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysähtyä. Miksi poliisi ei puhu tiedotteissaan oikeasta tilannenopeudesta?
"Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä", sanoo tieliikennelaki. Voi kysyä, onko tilannenopeus ollut liian suuri, jos autoilija ei saa autoaan pysäytettyä, kun näkee jalankulkijan tulevan suojatielle.
Myös poliisi tietää, että liian suuri tilannenopeus on hyvin yleinen tekijä suojatieonnettomuuden taustalla. Kuitenkin vain murto-osassa poliisin tänä vuonna lähettämistä tiedotteista käsiteltiin autoilijan ajonopeutta.
– Tilannenopeudesta voisi kyllä kertoa tiedotteissa, jos tapaus on selkeä. Mutta pitää olla aika lailla varma siitä, että nopeutta oli liikaa. Emme voi leimata jotakin syylliseksi ja todeta sen jälkeen, että näin ei ollutkaan.
Tilastot: Onnettomuuden aiheuttaa yleensä autoilija
Poliisiylitarkastaja Holopainen kysyy: parantaako liikenneturvallisuutta, jos sanotaan, että vika oli autoilijassa? Tähän tuskin kukaan tietää varmaa vastata. Tilastollisesti jalankulkijan suojatieonnettomuuden tavallisin syypää löytyy kuitenkin ratin ja kuljettajanpenkin välistä, joten autoilijoiden vastuuta ei voi kiistää.
Tämä on tietysti jotain, mitä myös median pitää muistaa onnettomuuksista kertoessaan. Jos ja kun onnettomuuden aiheuttaja on yleensä ajoneuvon kuljettaja, median pitää vaikuttaa heihin.
Myös jalankulkijoiden pitää muistaa vastuunsa. Erityisesti nyt pimeään ja lumettomaan aikaan autoilijat tarvitsevat kaiken mahdollisen avun jalankulkijoiden huomaamiseksi. Yksinkertainen heijastin ei välttämättä näy tarpeeksi hyvin.
Suojatietä lähestyvää jalankulkijaa laki velvoittaa näin: "On noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät".
Lisäys 11.54: Lisätty jalankulkijoita koskeva sitaatti tieliikennelaista.