Varsin yleinen käsitys siitä, että työväenluokkaan kuuluva mies ei antaisi arvoa koulutukselle tai tiedostaisi sen merkitystä joutaa viimeistään nyt romukoppaan.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Toni Kosonen haastatteli väitöstutkimukseensa yli kolmekymmentä 30–64-vuotiasta itäsuomalaista miestä, jotka olivat lähtöisin työläis- tai maalaisperheistä.
Haastateltavat työskentelivät perinteisissä miehisissä ammateissa esimerkiksi rakennus-, kone-, metalli- ja kuljetusaloilla.
Jopa heidän harrastuksensa olivat miehisiksi miellettyjä, kuten autonkorjausta, sekä veneen- ja talonrakennusta.
He kaikki osallistuivat myös tekniikan alojen ammatilliseen aikuiskoulutukseen.
Työläismiesten suhtautuminen koulutukseen jakaantui kolmeen eri ryhmään.
1. Jorma tarvitsee paperin
Nimimerkki Jorman tutkija Toni Kosonen sijoittaa itsellisten työläismiesten ryhmään, jonka miehisyyttä siivittää käsitys omasta suvereenisesta ammattitaidosta.
Jorma kuuluu ikäryhmään 50–54-vuotiaat. Hän näkee koulutuksen sinällään hyvänä asiana erityisesti nuoremmille miehille.
Omalla kohdallaan hän jopa kiistää koulutuksen merkityksen, mutta arvostaa sitä välineenä saadakseen tarvittavan tutkintopaperin.
Näin Jorma kertoo ajatuksistaan Toni Kososen väitöskirjassa.
2. Tapani ei kuvia kumarra
Nimimerkki Tapanin ryhmä, rehelliset työläismiehet, arvostavat suoraa puhetta ja suoraa katsetta. He löytävät oman paikkansa koulutusyhteiskunnan vaatimuksissa haastamalla opinnot ja opettajansa. Heidän moraalinsa on tinkimätön.
Tapanin ryhmän työläismiehet ovat koulutuskriittisiä. Kriittisyys ammentaa voimansa siitä, että moni on ajautunut pakolliseen uudelleenkouluttautumiseen tai työvoimakoulutukseen.
Kriittisyys kohdistuu esimerkiksi tapaan, kuinka ammatillisessa koulutuksessa opetetaan. Tai kuinka oppilaitokset toimivat.
Ikäryhmään 55–59-vuotiaat kuuluva Tapani kertoo seuraavaa.
3. Arto päivittää tietonsa
Kunnollisten työläismiesten ryhmä suhtautuu koulutukseen myönteisesti ja he pyrkivät mukautumaan yhteiskunnan odotuksiin.
Koulutusmyönteinen työläismies joutuu kuitenkin perustelemaan kantojaan, ja hän joutuu myös torjumaan ennakkoluuloja, joita kouluttautuva, työväenluokkaan kuuluva ihminen saa osakseen.
Kun Jorma luovi koulutuksessa tukeutumalla ammattiosaamisensa ja Tapani moraaliinsa, kunnolliset työmiehet rakentavat perustansa pätevöitymällä juuri koulutuksen avulla.
Nimimerkki Arto ikäryhmässä 55–59-vuotiaat miettii näin.
Työläismiehet mukaan koulutuksen suunnitteluun
Tutkija Toni Kosonen Itä-Suomen yliopistosta oli yllättynyt siitä, että hänen haastattelemansa työläismiehet tunsivat erinomaisesti koulutusyhteiskunnan jäsenilleen asettamat haasteet - idea elinikäisestä oppimisesta oli tuttu.
Näin siitäkin huolimatta, että haastateltujen miesten koulutustausta oli varsin vaihteleva - osa oli siirtynyt työelämään heti peruskoulutuksen jälkeen ja osalla oli takanaan eriasteisia ammatillisia opintoja.
Kosonen näkee merkkejä siitä, että kokeneiden ammattimiesten osaamista hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa. Mutta enemmänkin voisi tapahtua.
Jos työläismiehet otettaisiin mukaan koulutuksen suunnitteluun, viimeisimmätkin kuilut kenties kuroutuisivat umpeen.
– Tätä kautta voitaisiin rakentaa siltaa näiden miesten ja koulutusyhteiskunnan välille, jossa he edelleen kokevat olonsa jossain suhteessa ulkopuolisiksi, toteaa joulukuussa yhteiskuntatieteiden tohtorin arvon virallisesti saava Toni Kosonen.
Lähde: KM, YTM Toni Kososen sosiologian alan väitöskirja "Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli: tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä" . Tarkastettu Itä-Suomen yliopistossa 11.11.2016.