Ensin tehdään pelisäännöt selviksi. Kommunisti Yrjö Hakanen sanoo, että haastatella sopii, mutta perheestä ei sitten puhuta.
Sen hän kuitenkin paljastaa, että meni naimisiin nykymittapuun mukaan nuorena ja lapsetkin syntyivät opiskeluaikana.
Hakasen poika Tapio kertoi nelisen vuotta sitten Suomen Kuvalehdessä, että vappumarssit ja pioneerileirit kuuluivat hänen lapsuuteensa. Ja että heillä kotona politiikka tarkoitti sitä, että maailman tapahtumia seurattiin ja niistä keskusteltiin aktiivisesti. Aatetta ei koskaan tuputettu, vaan omaan ajatteluun ja pohdiskeluun kannustettiin.
Tapio Hakanen on YleX:n musiikkipäällikkö ja maailmalla tunnetuin suomalainen dj taiteilijanimeltään Orkidea.
Eikö ylijäämä voisi olla edes vähän pienempi? Vaikka alle 400 miljoonaa euroa?
Kun pyydän isä-Hakasta kommentoimaan poikansa sanomaa, tokaisee hän: "Sanoin sinulle etukäteen, etten kommentoi perhettäni millään tavoin."
Mutta kuitenkin Hakanen kertoo omasta lapsuudenkodistaan ja vieläpä samoin sanoin kuin poikansa. Hakasen arkkitehtivanhemmat keskustelivat yhteiskunnallisista asioista, mutta puolueista ei puhuttu eikä jäsenkirjoja heilutettu.
Jäsenkirjaansa hän ei erityisemmin korosta myöskään Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hakanen on SKP:n eli Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ainoa valtuutettu, ollut jo 12 vuotta.
Tapahtui viime viikolla
Marraskuun 16. päivä oli merkittävä helsinkiläisittäin, sillä silloin alkoi kaupunginvaltuustossa ensi vuoden talousarvion käsittely. Paikalla oli myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.
Hakanen oli valmistautunut hyvin kokoukseen. Satojen sivujen ja tuhansien lukujen budjettikirja oli tarkkaan luettu.
– Periaatteessa luin budjettikirjan kokonaan, mutta en tankannut lukuja, kertoo Hakanen ja virnistää ihmetellen, kuinka aiemmin ehti lainkaan käydä töissä ja hoitaa luottamustehtäviä.
Hakanen oli parikymmentä vuotta Suomen kommunistisen puolueen palkallinen puheenjohtaja. Nyt hän on osin eläkkeellä ja freelancetoimittaja.
Mies luonnehtii itseään kärsivälliseksi ja ahkeraksi. Samaa sanovat valtuustotoverit. Helsingin virkamiesjohto todistaa, että Hakanen väittelee tosiasioilla, ei tunteilla tai mututuntemalla.
Keskiviikkona kaupunginvaltuustossa Hakanen haukkui hillittyyn tyyliinsä poliittisen eliitin ja syytti Helsingin johtoa sanomalla, että se muistuttaa yhä enemmän saitaa Roope Ankkaa rahakasan päällä.
Kokoomus vei Hakasen mukaan budjettineuvottelut 10–1 ja voittajia olivat Lasse Männistön (kok.) ja Laura Rädyn (kok.) ynnä kumppaneiden terveysfirmat. Männistö on Mehiläisen johtajia ja Räty Terveystalon. Häviäjiä ovat kaupunkilaiset, joita satojen miljoonien ylijäämä ei auta.
– Ymmärrän, että kaupungin on hyvä olla vakavarainen. Mutta miksi pitää leikata varhaiskasvatuksesta miljoona tai kaksi? Tai perusopetuksesta puuttuu ainakin viisi miljoonaa ja samaan aikaan viivan alla lukee 446 miljoonaa riihikuivaa rahaa! En voi hyväksyä näin isoja ylijäämiä, paukuttaa Hakanen.
Ensimmäisen kerran hänen äänensä kohoaa ja puheessa on tunnetta. Tavallisesti Hakasen puheenparsi on rauhallista, jopa yksitotista.
Hakanen ei suostu tinkimään vanhuspalveluista tai kouluista tai varhaiskasvatuksesta. Siksi hän esitti 56 miljoonan euron menolisäykset budjettiesitykseen. Ylijäämä olisi supistunut hiukan.
– Eikö ylijäämä voisi olla edes vähän pienempi? Vaikka alle 400 miljoonaa euroa, kohoaa Hakasen ääni.
Marraskuun lopussa valtuusto äänestää ja Hakasen esitykset häviävät. Ylijäämä säilyy.
Eturivin eliitti hallitsee
Hakanen istuu valtuuston takarivissä, kaukana todellisista vallankäyttäjistä, jotka ovat valtuustoryhmien puheenjohtajia, kaupunginhallituksen jäseniä, Hakasen sanoin eturivin eliittiä.
– Kokoomuksen, vihreiden ja demarien johto on uskollinen ennen muuta toisilleen, ja he vievät asioita härkäpäisesti päätökseen. Näin kävi Keskuspuistoasiassa, jossa eturivin eliitin argumentit kumottiin yksi toisensa perään ja lopulta jäljelle jäi vain "turhaan te siellä esitätte mitään, sillä me etupenkissä olemme asian sopineet".
Hakasen mukaan hän häviää mieluummin asiaperusteille kuin "me ollaan sovittu"-linjauksille.
– En koe epätoivon hetkiä politiikassa, mutta pettymyksiä kyllä. Sellainen oli Keskuspuiston rakentamispäätös, vihreiden kuningasidea, Lisää kaupunkia Helsinkiin -facebookryhmän ideoima.
Ylhäältä asetettiin hirveät kasvutavoitteet eikä kukaan ei perustellut niitä millään tavoin
Hakanen muistuttaa, että maailmalla on trendinä laajentaa tai uudelleen rakentaa viheralueita. Näin tapahtuu Hakasen mukaan esimerkiksi Tukholmassa, Oslossa, Lontoossa ja Pariisissa.
– Mikä arvo annetaan sille, että kaupungissa on muutakin kuin rakennettua tilaa, ja myös, mikä arvo annetaan asukkaiden näkemyksille? Nyt asetettiin ylhäältä hirveät kasvutavoitteet, kukaan ei perustellut niitä millään tavoin, asukkaita ei otettu mukaan eikä todistettu, mitä asukkaat hyötyvät tästä.
Kolme suurinta valtuustoryhmää, kokoomus, vihreät ja demarit eivät halunneet neuvotella yleiskaavan Keskuspuisto-osasta. Siksi syntyi Keskuspuistoa puolustavien valtuutettujen ryhmä, jonka neuvotteluissa Hakanen oli mukana alusta lähtien. Koollekutsuja oli sosialidemokraattien Thomas Wahlgren ja mukana valtuutettuja vihreistä, vasemmistoliitosta, rkp:sta, perussuomalaisista, kristillisdemokraateista ja keskustasta.
Porvariskodin kasvatti
Yrjö Hakanen on paljasjalkainen helsinkiläinen, joka kävi lopulta koulunsa Tapiolassa. Koulun yhteiskunnallinen kerho kiehtoi ja nuori Yrjö oli mukana järjestämässä vastakulttuuritapahtumia. Yksi niistä suuntautui autoistumista ja moottoriteitä vastaan.
Tämä taistelu on jatkunut läpi elämän eikä mies ole hommannut ajokorttia autosta puhumattakaan.
Ajan hengen mukaisesti nuori Yrjö vastusti Vietnamin sotaa, järjesti nälkäjoulua liekkihotellin miehille ja taisteli köyhyyttä vastaan niin Suomessa kuin Afrikassa.
Sosiaalipolitiikan opiskelu Helsingin yliopistossa eteni pari vuotta vauhdilla, kunnes nuorukainen menii ensin toimittajaksi Ylioppilaslehteen ja sieltä Sosialistisen opiskelijaliiton Soihdunkantaja-lehteen. Sen jälkeen on aate vienyt.
Rauhanliikkeen aktivisti päätyi asevelvolliseksi 29-vuotiaana perheenisänä. Tavoitteena oli tarjota nuorille miehille muutakin ajateltavaa kuin armeijan tarjoama, jotteivät "heti kaahoilisi sotaan".
Armeija sujui hyvin ja kommunistisotilas komennettiin upseerikouluun. Useiden keskustelujen jälkeen Hakanen päätyi Suomen armeijan tykkimieheksi. Muisto naurattaa.
Armeija-aikana syntyi myös gradu aiheesta Urho Kekkosen yhteiskunnallinen ajattelu, kansallinen etu ja eheyttäminen. Opinnäytteestä syntyi myöhemmin kirja Kuusi kuvaa Kekkosesta.
Hakasen taistelu
Hakanen puolustaa pieni- ja keskituloisia helsinkiläisiä, tavallisia ihmisiä. Hän on taistellut tontinvuokrien korotuksia vastaan ja puolustanut lähipalveluita.
– Politiikkakäsitykseni lähtee siitä, että politiikkaa eivät tee ensisijaisesti ne, jotka on valittu vaaleilla, vaan politiikkaa syntyy, kun suuri joukko ihmisiä ajaa omia etujaan tai vaatii yhteiskuntaan oikeudenmukaisuutta tai muita muutoksia, pohtii Hakanen.
Työntekijöiden itsehallinnon ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tapahtuu joukkovoiman avulla, ei välttämättä vaaleissa. Tärkeää on, että talouden omistussuhteet muuttuvat yhteiskunnallisiksi ja syntyy valtionyrityksiä, osuustoimintaa ja työhuonekuntia.
Hakasen mukaan Neuvostoliitossa epäonnistuttiin, kun yhteiskunnallinen omistus samaistettiin valtiollistamiseen.
– Ei se niin käy, että joku kommunistinen puolue ottaa vallan talvipalatsin aukiolla ja asettuu taloksi vanhojen vallanpitäjien tilalle. Meidän täytyy luoda toisenlaiset vallan rakenteet, joissa kansalaiset ovat mukana tekemässä päätöksiä eivätkä vain vaaleissa äänestämässä, todistaa Hakanen.
Yksi askel oikealla tiellä on kansalaisaloite.
Kommunismin uusi tuleminen
Suomen kommunistisella puolueella on enää pari tuhatta jäsentä. Jäsenkato on jatkunut vuosia. Skp:n historiaan kuuluu useita puolueriitoja, joita on selvitelty aina oikeusistuimia myöten.
Kommunistien uuteen nousuun taitaa entisen puheenjohtajankin olla vaikea uskoa ainakaan tällä hetkellä, sillä hän naurahtaa kevyesti pohtiessaan olisiko kommunistien jytky mahdollinen.
– Jos tietäisin miten, olisi ryhmämme huomattavasti suurempi.
Hakanen muistuttaa, että on erittäin paljon pettyneitä ihmisiä, jotka eivät löydä kotia nykyisestä poliittisesta järjestelmästä. He saattavat passivoitua kokonaan tai sitten syntyy radikaaleja vasemmistoliittoutumia Kreikan Syrizan eli Radikaalin vasemmiston liiton tapaan.
– Meillä parlamentaarinen vasemmisto on kyllä oppositiossa, mutta ei ole tehnyt selväksi hyväksyykö se edelleen ne sopimukset ja raamit, joihin se sitoutui aiemmin ollessaan hallituksessa. Eduskuntaan pitäisi saada vasemmisto, joka sanoisi, että oltiin hallituksessa, tehtiin virheitä ja nyt meillä on uudet linjaukset, piirtää Hakanen.
Peruskysymys on rakentaako Suomi tulevaisuutensa Brysselin ja Washingtonin varaan vai luoko se katseensa Aasiaan, Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan, ehkä Venäjäänkin.
– Väitän, että jos me yksipuolisesti tuijotamme Euroopan unioniin tai Yhdysvaltoihin, jäävät halpatyövoima- ja ympäristöongelmat ratkaisematta. Ne taas ruokkivat huolta Suomessa ja luovat uutta kasvualustaa oikeistopopulismille.
Hakanen on tyylilleen uskollinen, rauhallinen ja kärsivällinen vallankumouksen soturi.