Kauniainen komeilee vuodesta toiseen manner-Suomen edullisimpana kuntaverottajana. Mutta toisella tavalla katsottuna manner-Suomen alhaisin veroaste onkin ensi vuonna Luhangassa Keski-Suomessa. Joskin se on sitä vain keskimäärin, ei jokaisen luhankalaisen kohdalla. Ja vielä Luhangankin alle menee joukko Ahvenanmaan pikkukuntia.
Yllätysuutisen taustalla on niin sanottu efektiivinen veroaste. Yleensä luullaan, että kuntaveroa maksetaan bruttotuloista tasan kuntaveroprosentin mukaisesti, mutta asia ei ole näin.
Todellisuuden paljastaa efektiivinen veroaste. Siihen päästään, kun kuntalaisen bruttotuloista on tehty ensin liuta vähennyksiä, joista ohessa lista. Ne huomioidaan pääosin automaattisesti verovalmistelussa. Lisäksi otetaan huomioon verovelvollisen itsensä tekemiä vähennyksiä, esimerkiksi matkakulut.
Vasta näiden vähennysten jälkeen on saatu kasaan verotettava tulo, josta peritään kunnallisveroprosentin mukainen vero. Kun tätä summaa verrataan bruttotuloihin, saadaan efektiivinen veroaste.
>> Katso Ylen kuntaverolaskurista, paljonko maksat kuntaveroa ensi vuonna.
Pienituloisuus painaa
Efektiivinen veroaste on jokaisella kuntalaisella omansa. Pienituloisella se on yleensä matalampi kuin hyvätuloisella, koska vähennykset pienentävät pienituloisen verotettavaa tuloa suhteessa enemmän kuin suurituloisen. Luhangan kärkitilaa selittää osin se, että siellä on pienituloisia todennäköisesti suhteessa enemmän kuin monessa muussa kunnassa.
– Luhangassa on suhteellisen matala kunnallinen tuloveroprosentti ja Luhangassa on todennäköisesti alhaisempi tulotaso. Molemmat vaikuttavat efektiivisen veroasteen tasoon, sanoo ekonomisti Leena Savolainen Veronmaksajain Keskusliitosta.
– Mutta jos palkansaajan tulotaso on sama (eri kunnissa), on Kauniainen palkansaajalle Manner-Suomen kunnista edullisin, Savolainen tähdentää.
Kuntavero onkin progressiivinen
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan tämän vuoden keskimääräisellä 19,87 kunnallisveroprosentilla kunnallisveroa ei makseta lainkaan alle 12 700 euron vuosipalkasta. 25 000 euron vuosipalkasta kunnallisveroa maksetaan noin 12 prosenttia ja 40 000 euron vuosipalkasta noin 17 prosenttia.
Kunnallisvero on siis käytännössä progressiivinen eli tulojen mukaan muuttuva, vaikka sitä pidetään tasaverona.
Koko maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,91 prosenttia, kun efektiivinen veroaste jää useita prosenttiyksikköjä tätä alemmas.
– Kaikista pienituloisimmilla palkansaajilla ei ole kunnallisverotuksen kannalta väliä, missä asuu, koska veroa ei mene kuitenkaan, sanoo pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain Keskusliitosta.
– Mitä suuremmat tulot, sitä lähempänä virallinen kunnallisveroprosentti ja veronmaksajan maksama todellinen veroprosentti ovat toisiaan. Kaikki kunnallisveroa maksavat kuntalaiset hyötyvät mahdollisimman alhaisesta kunnallisveroprosentista, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Menoista puolet veroilla
Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 miljardia euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla.
Selvä pääosa kunnan verotuloista tulee kunnallisverosta. Yhteisöveron osuus on noin 7 prosenttia ja kiinteistöveron saman verran.