Sadussa Lumikki ja seitsemän kääpiötä paha äitipuoli katsoo peiliin ja lausuu: "Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin". Kuningatar on tyytyväinen niin kauan kunnes peili vastaa "Lumikki". Sitten kuningatar vie Lumikille myrkkyomenan, jotta Lumikki ei enää häiritsisi pahan äitipuolen oloa kauneimpana.
Psykologi Risto Lappeteläinen sanoo, että sadun vertaus kertoo paljon kateudesta. Kateellinen ei iloitse omista hyvistä asioista, vaan keskittyy siihen, mitä muut tekevät tai millaisia muut ovat. Kateellinen projisoi eli heijastaa ympäröivään maailmaan omaa huonoa oloaan ja syyttää muita siitä, että hänellä itsellään on paha olla.
– Hän ajattelee, että se on hänen ympärillään olevien ihanien, menestyvien ja pärjäävien ihmisten syytä, että he muistuttavat häntä hänen omasta huonosta olostaan ja henkisestä vajeestaan, Lappeteläinen sanoo.
Kateus on kaikille melkolailla yhtenäinen itsetunnon ja hyvänolon vaje, joka saa muilla vain hieman eri kohteita ja ilmenemismuotoja. Risto Lappeteläinen
Kateus kumpuaa heikosta itsetunnosta ja riittämättömyyden tunteesta. Yleensä vahva kateus liittyy henkilön pettymyksiin ja negatiivisiin kokemuksiin lapsuudessa ja nuoruudessa.
– Kateutta tuntevissa terapia-asiakkaissa tulee monesti esiin se, että he usein kokevat, ettei heitä ole huomioitu tai heitä on vähätelty kotona aikuisten taholta. Sen takia tuntuu sietämättömältä, että joku saa osakseen jotakin myönteistä. Se herättää vahvan epäoikeudenmukaisuuden tunteen kateuden kokijassa.
Kateellisuuteen taipuvan henkilön itsetunnon kehittyminen on voinut jäädä heikoksi, mikä näkyy erityisesti tunteena riittämättömyydestä. Kun kateellinen näkee jonkun menestyvän, se aiheuttaa vahvoja tunteita.
– Se on sietämätön tunne, että minullakin pitäisi olla tuo, mitä tuo toinenkin saa. Huomaamatta voi jäädä se, että kateuden kohde on saattanut tehdä suuriakin ponnistuksia menestyksensä eteen.
– Kateellisella päällimmäiseksi jää vaillinaisuuden tunne. Kokijalla on tällöin myös aika vähän kykyä oikeudenmukaisuuteen, kun oma huonommuus jää päällimmäiseksi tunteeksi, Lappeteläinen jatkaa.
Syvintä kateutta aiheuttaa muiden onnellisuus
Syvin kateus koetaan muiden henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin liittyen. Jos joku on onnellisempi, hänellä on enemmän kavereita tai jos hän on suositumpi, kateellinen kokee sen olevan pois itseltään.
– Kun kateuden kokija kokee itse olevansa reppana tai huono, on vaikeaa nähdä sitä, kun toinen on menestyvä ja rohkea. Henkisen puolen vajeen kokeminen, että minä olen persoonaltani jotenkin heikompi tai vajaampi, se on erittäin altista synnyttämään kateuden tunnetta, sanoo Lappeteläinen.
Kateuden tunne voi olla tuhoava, sillä jos kateellisella ei ole voimia yrittää muuttaa omia asioitaan, kateellinen jää helposti passiiviseen kateuden kierteeseen. Kateellinen ja katkera voi helposti myös levittää negatiivisia tunteita ympäristöönsä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Kateudesta voi olla hyötyä
Jos ihmisellä on voimia yrittää ja pyrkiä eteenpäin, kateudesta on myös hyötyä. Henkilö näkee, että kadehdittava henkilö on pystynyt saavuttamaan asioita. Jos kateuden kääntää haluksi yrittää itse samanlaista, tunteesta voi olla hyötyä.
– Kateus voi ajaa eteenpäin yrittämään. Kateuden aiheuttaja voi siis toimia myös aktivoijana. Riippuu tietysti kateuden kokijasta, yrittääkö hän vai vaipuuko hän alakuloon ja passivoituu, sanoo Risto Lappeteläinen.
Psykologin mukaan kateus on, siinä missä muutkin negatiiviset tunteet, merkki siitä, että olisi aika muuttaa asioita.
– Kateuden perimmäinen syy voi olla se, että se on syntynyt ihmiselle sitä vaihtoehtoa palvelemaan, että ihminen pystyy korjaamaan olemistaan. Tavallaan kaikki negatiiviset tunteet ovat muistuttamassa siitä, että minun tarvitsisi tehdä korjausliikkeitä itseni kanssa. Vähän kuin fyysisesti polveen sattuisi.
Menestyjiä kadehditaan
Sotkamolainen monialayrittäjä Antti Kela kertoo, että Kainuussa kateellisuus näkyy, sillä piirit ovat pienet.
– Se on tietysti harmillisin puoli, jos kateellisuuden takia ihmiset etääntyvät ja kaikkoavat läheltä. Tietysti kateellisuus näkyy myös erilaisilla nettikeskustelupalstoilla, Kela kertoo.
Kela sanoo, että negatiiviset kommentit harmittavat ja saavat veren kiehumaan.
– Kyllähän se verenpaine siitä nousee. Ja kyllä se kirpaisee ja sattuu. Sitten lähden metsään ja illalla voidaan jo vähän soitella ja jutella ihmisten kanssa asiasta.
Tavallaan kaikki negatiiviset tunteet ovat muistuttamassa siitä, että minun tarvitsisi tehdä korjausliikkeitä itseni kanssa. Risto Lappeteläinen
Kateellisuus on näkynyt Kelan elämässä muun muassa vähättelynä, panetteluna ja juoruiluna. Kela kuitenkin lohduttaa kateellisia. Vaikka elämä olisi umpisolmussa, muutosten ei tarvitse tapahtua hetkessä.
– Lähtekää pienistä asioista. Ajattele, että hei, tänään minä olen kävellyt, käynyt kaupassa, käynyt kuntoilemassa, lukemassa kirjoja tai muuta. Meillä on monia eri mittareita, millä menestystä mitataan. Se voi olla hyvä fyysinen kunto tai henkinen kunto, omaisuus tai äly ja viisaus. Lähtekää kehittämään omaa juttuanne ja hyväksykää itsenne.
Kela muistuttaa myös, että jokainen menestyjäkin on tavallinen ihminen. Yrittäjän leikkilaatikko vain on se yritysmaailma. Lisäksi työtaakka ja yrittäjän oma panos ovat valtavat.
Ikävintä Kelaan kohdistuvaa kateutta ovat olleet sellaiset teot, jotka ovat koskettaneet hänen lähipiiriään.
– Täysi-ikäiset ovat vahvoja vastaanottamaan, mutta perheeseen ja lähipiiriin menevät loukkaukset ovat hankalia. Täysi-ikäiset kyllä kestävät, mutta lapset eivät, Kela sanoo.
Omia tunteita käsittelemällä eroon kateudesta
Palataan tarinaan Lumikista ja pahasta äitipuolesta. Paha äitipuoli myrkyttää Lumikin, joka vaipuu syvään uneen. Lopulta prinssi suutelee Lumikkia ja äitipuolelle käy kalpaten.
Psykologi Risto Lappeteläinen sanoo, että on paradoksaalista, että paha äitipuoli katsoo peiliin odottaen vastausta siitä, onko joku kauniimpi kuin hän itse. Kateellisen pitäisi katsoa itseään ja pohtia ajatuksiaan, jotta kateellisuuden ja katkeruuden kierteestä pääsee eroon.
Se on tietysti harmillisin puoli, jos kateellisuuden takia ihmiset etääntyvät ja kaikkoavat läheltä. Antti Kela
Kateus voi myös olla henkisesti raskas taakka, jos pahoittaa mielensä kaikesta. Siksi omien tunteiden käsittely on tärkeää.
– Jos tuntuu hyvin pahalta katsoa itseään, saattaa takertua negatiivisuuteen. Silloin ajatellaan vain, että on muiden syytä kun on onneton ja kateellinen. Ne tunteet, jotka ovat kateuden taustalla, ovat negatiivisia. Ne eivät korjaannu, jos tunteita ja taustaansa ei kohtaa. Kateus on kaikille melkolailla yhtenäinen itsetunnon ja hyvänolon vaje, joka saa muilla vain hieman eri kohteita ja ilmenemismuotoja.
Psykologi sanoo, että avain kateudesta eroon pääsemiseen on se, että ongelman tiedostaa. Itsetutkiskelu ja luotetun ystävän tai kumppanin apu voi olla merkittävässä asemassa kateudesta eroon pääsyssä. Jos tunnelukot ulottuvat pitkälle nuoruuteen, niitä kannattaa availla ammattilaisen kanssa.