Slush tuli ja täytti Helsingin kahdeksi päiväksi.
Slush nostattaa osalle näppylöitä jo pelkkänä sanana: siihen on helppo liittää mielikuvia hämärästä ja laservalojen täyttämästä Messukeskuksesta, jossa ihmiset puhuvat loputtomiin teknologiasta headset-mikrofonit päässä, kädet ilmaa kauhoen, ja myyvät toisilleen helppoja huvituksia joiden tarpeellisuutta on vaikea todistaa.
Ehkä sitäkin. Mutta Slush on myös yhteiskunnallisuuden korostumista ja digimurroksen etulinjaa, jossa koodit paukkuvat ja vanhaa muuria kaatuu. Syvempiä merkityksiä ei tarvitse kiivetä etsimään latvaan asti, vaan ne löytyvät jo alemmilta oksilta.
Yle poimi Slushista kuusi tänä vuonna esillä ollutta teemaa.
Virtuaalitodellisuudelta ei voinut välttyä
Ihmispaljouden aiheuttaman ruuhkan lisäksi Slushissa ei voinut välttyä törmäämästä virtuaalitodellisuuteen. Lasit silmillä päätään pyöritteleviä ihmisiä oli joka puolella, sillä niitä sai kokeilla sekä suuryritysten kuten Googlen, Microsoftin ja Nokian että pienten startupien messupisteillä.
Messuilla virtuaalitodellisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksista puhuneen japanilaisen Gumi-pelifirman toimitusjohtaja Hironao Kunimitsun mukaan etenkin kasvuyritysten pitää panostaa virtuaalitodellisuuteen nyt, sillä pian kilpailu alalla on todella ankaraa.
– Kiinassa virtuaalitodellisuutta ei vielä viime vuonna ollut juuri lainkaan. Nyt siellä on jo pelkästään 3000 VR:ään erikoistunutta kahvilaa ja paljon yrityksiä, Kunimitsu kertoo.
Suomessa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä yrityksiä on perustettu jo useita. Yksi niistä on VR-sisällöille verkkoalustan kehittänyt Vizor. Yrityksen operatiivisen johtajan Anna Rosa Lappalaisen mukaan Suomessa on maailmanluokan osaamista virtuaalitodellisuudessa ja paikallisten yritysten kesken vallitsee hyvä yhteishenki. Myös tavoitteet ovat korkealla.
– Haluamme kasvaa virtuaalitodellisuuden YouTubeksi, Lappalainen summaa.
Vastuu ja yhteiskunnallisuus nostivat päätään
Yhteiskunnallisuus tuli Slushiin viimeistään vuonna 2016. Yhdysvaltalainen miljardööri-yhteiskuntakriitikko Nick Hanauer puhui tuloerojen pienentämisestä, Norjan kruununprinssi Haakon ihmisarvosta ja digityön tutkijaguru Esko Kilpi siitä, miten teknologisen murroksen reunallakin tasapainoilevat ihmiset pitää saada mukaan muutokseen.
– Olen sekä yllättynyt että ihastunut. Tässä Slushissa on noussut vahvasti esiin paremman yhteiskunnan rakentaminen, Kilpi sanoo.
Hänen mukaansa näkyvissä on merkkejä teknologian "aikuistumisesta". Ihminen oppii, ettei teknologia ole itsetarkoitus vaan renki, ja innovaatioista on löydettävissä avaimia parempaan maailmaan. Verkkokauppa Amazonin ensimmäisiin sijoittajiin kuulunut Hanauer, yksi kaikkein menestyneimmistä sijoittajista, taas on jo monta vuotta saarnannut tuloerojen pienentämisen puolesta, ja liikkui samasta teemalla Helsingissä.
– Slush on yrittäjän taivas. Täällä moni ajattelee että mitä vähemmän sääntelyä, sitä enemmän vaurautta. Se on täysin absurdi väite. Ne maat, joissa on paljon sääntelyä, ovat myös vauraimpia, vakaimpia ja turvallisimpia. Pohjimmiltaan demokraattinen sääntely estää pahoja ihmisiä ryöväämästä muita, Hanauer sanoo.
Hanauer hehkutti Suomen ilmaista koulutusta ja terveydenhoitoa. Hän tapasi matkallaan valtiojohtoa, ja arvosteli sitä siitä mistä muitakin johtajia, eli lukkiutumisesta vanhoihin käsityksiin vaurauden mittaamisessa.
Innovaatiot luovat Hanauerin mielestä hyvinvointia, kunhan kaikki hyötyvät. Muuten tuloksena on lisää trumpeja ja brexitejä, hän sanoo viitaten Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian EU-eroon.
Tieto lisää terveyttä ja siirtoelimiä eläimiltä
Tulevaisuudessa lääkärit eivät välttämättä hoida enää päätyökseen sairaita potilaita. Sen sijaan valkotakit auttavat ihmisiä pysymään terveinä ja välttämään mahdolliset sairaudet jo etukäteen.
Tämä tosin vaatii sen, että ihmiset jakavat vapaaehtoisesti tarkkoja tietoja omista elintavoistaan ja -toiminnoista lääkärien tietokantoihin. Näin visioi Slushissa puhumassa ollut yhdysvaltalainen lääkäri ja yrittäjä, Singularity Universityn professori Daniel Kraft.
Pelkät suuret tietomassat itsessään eivät tietenkään estä sairauksia. Apuun tulee Kraftin mukaan tekoäly, joka auttaa kaivamaan mittaustuloksista ja potilastiedoista merkkejä, joiden avulla lääkärit voivat tehdä tai ennakoida diagnooseja.
– Ihmisten luovuttamat tiedot itsestään mahdollistavat entistä yksilöllisempien hoitosuunnitelmien tekemisen.
Slushin terveysteknologiaan liittyvissä puheissa kuultiin myös yleensä vain tieteiskirjallisuudesta tuttuja aiheita. Yhdysvaltalaisen BioBots-yrityksen toimitusjohtaja Danny Cabrera kertoi messuvieraille printattavista tekoelimistä. Yritys on kehittänyt niin sanotun 3D-bioprintterin, jolla voi tulostaa elävää kudosta eli niin sanottuja "mikroelimiä".
– Jotkut kehittävät myös tulostinta, jolla voitaisiin tulostaa oikean kokoisia sisäelimiä. Siten voisi korvata esimerkiksi vaurioituneen munuaisen, Daniel Kraft sanoo.
Toinen vaihtoehto tulostamiselle voisi Kraftin mukaan olla geeniperimän muuntelu. Esimerkiksi sikojen DNA:han voisi lisätä ihmisen geenejä ja siten saada muokattua vaikkapa niiden immuunijärjestelmä "ihmismäiseksi".
– Tuolloin voisimme ottaa sisäelimiä tällaiselta "ihmismäisemmäksi" muokatulta eläimeltä, eikä kehomme hylkisi niiltä saatua sydäntä, maksaa tai munuaista. Kuulostaa scifiltä, mutta se voi tulla nopeammin kuin kokonaisen elimen tulostaminen, Kraft pohtii.
Osattomuus on teknologian kääntöpuoli
Kun teknologia arkipäiväistyy, puhutaan yhä enemmän myös sen kääntöpuolista: sosiaalisen median aiheuttamasta ahdistuksesta, vanhemman väestönosan jäämisestä koko kehityksen ulkopuolelle ja keski-ikäisten jäämisestä ilman töitä, kun koneet vievät työt.
Teknologian aiheuttamasta osattomuuden tunteesta on alettu puhua vasta hiljan, sanoo digimurroksen ja luovan työn tutkija Esko Kilpi.
– Kaikki, mikä näkyy upeina kuvina lomamatkoilta ja hymyilevinä kasvoina, näkyy myös osattomuutena. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole mitenkään mukana tai osallisena näissä keskusteluissa, joita vaikka Slushissa käydään.
Kilven mukaan pitää nähdä, että teknologia ei ole itseisarvo vaan työkalu.
– Mitä enemmän on linkkautunut, sitä vahemmän voi olla todellisia fyysisiä kohtaamissuhteita. Tämä on ihan uusi ilmiö, Kilpi sanoo.
Slushin suosituin selfie-kohde: Robotit!
Välkkyväsilmäisen valkoisen robotin ympärillä käy jatkuva kuhina, kun ihmiset asettelevat älypuhelimiaan sopiviin kuvaamiskulmiin. Salamavalot räpsyvät. Onneksi vähän reilun metrin korkuinen Elisan palvelurobotti ei koskaan väsy poseeraukseen tai välkkeeseen.
Vastaavasta kansan suosiota nauttivat myös useat muut Slushissa esillä olleet robotit. Venäjän suurinta palvelurobotteja valmistavaa Promobot-yritystä perustamassa olleen Oleg Kivokurtsevin mukaan suosio ei ole pelkkää ihmisten ihmettelyä, vaan myös heidän tuotteiden kysyntä on kasvanut.
Yrityksellä onkin jo noin 200 robottia työskentelemässä muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Palvelurobotit toimivat asiakaspalvelutehtävissä esimerkiksi elokuvateattereissa ja kauppakeskuksissa.
– Ne osaavat esimerkiksi opastaa asiakkaita, sekä vastata heidän kysymyksiin ja antaa heille tietoja ja neuvoja, Kivokurtsev sanoo.
Slush paisui ja Messukeskus pullistui
Slush oli tänä vuonna isompi kuin koskaan – ja ehkä myös isompi kuin siitä koskaan enää tulee, ainakin jos Messukeskus pysyy järjestämispaikkana.
Suomalaisten voi olla yhä vaikea uskoa, että Helsingissä järjestetään yksi maailman merkittävimmistä kasvuyritystapahtumista, mutta luvut puhuvat puolestaan. Loppuunmyyty Slush imi yli 17 000 kävijää, 2 000 kasvuyritystä ja 1 000 sijoittajaa. Ensimmäinen suora lento Piilaaksosta pariksi päiväksi Helsinkiin ja takaisin toi tapahtumaan nimekkäitä sijoittajia, jotka hallinnoivat kymmeniä miljardeja taaloja pääomaa. "Dollarijumbon" lennättäminen Slushiin tuskin poiki tukkua suoria sijoituksia, mutta vahvisti tapahtuman imagoa.
Messukeskus oli kuitenkiin niin pullollaan väkeä, että kärsivällisyys alkoi tulla ruoka- ja vessajonoissa vastaan. "Miksei tätä voi vielä hoitaa virtuaalisesti", tuskailivat suomalaispankin edustajat pitkässä wc-jonossa.
Slushin merkitys on siinä, että se on kaksi päivää vuodesta Euroopan Pikku-Piilaakso, joka kokoaa muuten hajallaan olevat kasvuyrittäjät ja sijoittajat konkreettisestikin kasvokkain. Slush on lyhyt ja tehokas tapahtuma, kuin tehosekoitin, jossa yksi ihminen voi kahden kahdeksantuntisen päivän aikana käydä kaksikymmentäkin kahdenkeskistä keskustelua kasvokkain. Ihmiskontaktin arvo on digimaailmassakin yhä arvossaan.
Slush-tehosekoituksen jälkeen sijoittajat vetäytyvät pohtimaan ja kasvuyrittäjät odottamaan. Hedelmät poimitaan sijoituksina ja teknologialoikkina vasta viikkojen, kuukausien tai vuosien päästä.