Mikkelissä asuva 24-vuotias Tiina Malinen alkoi vuosi sitten kesällä suunnitella itselleen kotia.
– Oli tyhjä boksi, johon mietin mitä minä tarvitsen, mitä minä haluan ja mikä olisi hyvä.
Malinen rakensi 15-neliöisen siirrettävän pikkukodin, jossa kaikki sisäpinnat ovat vaneria. Trailerin päällä olevan minitalon sähköt tulevat piuhalla viereisestä rakennuksesta, ja vesi- ja kaasujärjestelmät asennetaan myöhemmin. Talon asukas kertoo peseytyvänsä toistaiseksi kantovedellä, ja käytetty vesi on biohajoavaa. Pelkistetyssä yksiössä on pieni keittiö, ja asunnon takaosassa on suihkuverhon takana suihkukaappi ja kuivakäymälä.
Malinen kertoo muuttaneensa elämänsä aikana yli kymmenen kertaa.
– Tässä tulee taloudellista vapautta siihen missä on, miten on ja kenen kanssa on. Ei tarvitse sitoutua tai jumittua mihinkään.
Talven Malinen aikoo viettää Mikkelissä. Juuri nyt ikkunasta avautuu maisema pellolle, ja sen reunalla nököttävään kivikasaan. Hän kertoo talon olevan rekisteröinnin jälkeen lakiteknisesti matkailuperävaunu. Asunnon isoista päätyikkunoista aukeavan näköalan vaihtaminen olisi helppoa, jos eteläsavolainen maaseutumaisema alkaisi kyllästyttää.
– Koukkuun kiinni ja menoksi, Malinen sanoo.
Tilaa myös voimistelurenkaille
Malinen kuvailee kotiaan lämpimäksi pesäksi talven pimeydessä. Matkailuauto ei tuntunut hänestä sopivalta vaihdoehdolta esimerkiksi sisustuksen ja vapaan tilan kannalta.
– Matkailuautossa on kaikki mitä tarvitsee, mutta ei mahdu juuri tekemään mitään.
Ei tarvitse sitoutua tai jumittua mihinkään. Tiina Malinen
Itse tehdyn asunnon neliöt on käytetty taloudellisesti sekä lattiatasossa että kohti kattoa. Huonekorkeus on noin kolme metriä ja tilaa on myös voimistelurenkaille. Lähes kaikki asunnon pinnat ovat vaneria materiaalin keveyden ja Malista miellyttävän ulkonäön vuoksi.
– Puupinta hengittää ja elää. Se on lämmin ja siitä tulee hyvä ja kotoisa fiilis, hän sanoo.
Kahden patjan ja säkkituolin lisäksi irtokalusteina on käytännössä vain puinen keittiöjakkara. Malinen on miettinyt sisustuksen pääosin käytännöllisyyden ehdoilla. Petivaatteet ovat piilossa säkkituolin täytteenä, ja istuinkorkeudelle rakennetusta korokkeesta on mahdollista vetää esiin kaksi petipaikkaa.
Työ opetti tekijäänsä
Aiemmin muun muassa koodarina työskennellyt Malinen harjoitteli pikkukodin suunnittelua varten 3D-mallintamaan, ja aloitti suunnittelutyöt vuosi sitten kesällä. Millimetrin tarkkuudella tehdyt piirustukset eivät ehtineet valmiiksi, kun rakennustyöt alkoivat viime keväänä.
Ennen projektia Malisella ei ollut kokemusta rakentamisesta.
– Opin sen verran, että sain tämän talon rakennettua, hän sanoo.
Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi hänen on pitänyt perehtyä suomalaiseen byrokratiaan. Hän kertoo ottaneensa selvää muun muassa tieliikennelainsäädännöstä ja olleensa yhteydessä rakennusviranomaisiin. Pysyvämpää asumista varten siirretävää kotia varten on hankittava kunnalta toimenpidelupa.
Maliselle tuli pienenä yllätyksenä, miten helppoa kaikki pikkutalon byrokratia oli.
– Kun olen sanonut, että minulla on tällainen ja järjestetään asiat kuntoon, ihmiset suhtautuvat tosi hyvin.
– Olen saanut hyviä vinkkejä ammattilaisilta ja viranomaisilta.
Hän jakaa oppimaansa myös eteenpäin, ja aikoo julkaista kotinsa suunnitelmapiirrokset ainakin osittain nettisivuilla. Samanlaisesta asumisesta haaveilleet ovat olleet myös Maliseen yhteydessä.
Malinen on asunut kodissaan nyt reilun kuukauden. Talo on lämminnyt pikkupakkasilla hyvin sähköpattereilla, ja Malinen aikoo tehdä asunnon viimeiset muutokset asumiskokemuksen perusteella. Projekti on opettanut paljon sitä, mihin hän itse kykenee.
– Jos on motivaatiota, keinot löytyvät.