KOUVOLA Itsenäisyyspäivänä esitettävän alkuperäisen Tuntematon sotilas -elokuvan kuvausryhmässä mukana olleista vain harva on enää elossa. Yksi heistä on kouvolalainen Aarni Valtonen.
– Olin mukana elokuvassa Wiipurilaisen Osakunnan poikien kanssa. Meistä elokuvan teko oli miellyttävää ja mukavaa siellä oli olla mukana, Valtonen kertoo.
Elokuvan katsominen vie 84-vuotiaan lakioppineen talviselta Kuusankoskelta ajassa aurinkoiseen kesään 1955. Puolustusvoimat oli tuolloin evännyt kaiken apunsa elokuvalta miehistön, pukujen ja muun rekvisiitan osalta.
Ensimmäinen ampumiskohtaus epäonnistui vähän, sillä luoti osui minua silmään. Aarni Valtonen
Avuksi tarvittiinkin vapaaehtoisia, joita Tuntemattoman tuottajat etsivät yliopisto-opiskelijoista. Nuori lakiopiskelija Aarni Valtonen saikin kutsun Wiipurilaiselta Osakunnalta osallistua kuvauksiin.
– Olin töissä Lappeen kunnassa kartoittajana. Esimies oli samanikäinen nuori kaveri. Hän kyllä ymmärsi hyvin.
Vailla näyttelijän kokemusta ollut Valtonen matkasi Lappeesta kuvauksiin Sipoon Hangelbyn kylään, jossa avustajat asuivat saman katon alla paikallisessa kansakoulussa.
Värituppu osuikin silmään
Aarni Valtosella oli useista avustajista poiketen elokuvassa roolihahmo – joskin vailla vuorosanoja. Elokuvan ensimetreillä Valtosen esittämä konekivääriampuja Kaukonen lyyhistyy kuolleena Åke Lindmanin esittämän alikersantti Lehdon viereen.
Elokuvaan päätynyt kohtaus kuvattiin ampumalla värituppu pistoolilla Valtosen otsaan.
– Ensimmäinen ampumiskohtaus epäonnistui vähän, sillä luoti osui minua silmään. Kohtaus jouduttiin uusimaan, että tuppu saatiin osumaan otsaan.
Elokuvan loppupuolella nuori lakiopiskelija esitti vihollispartion jäsentä kohtauksessa, jossa Antti Rokan hahmo tuhoaa ryhmän lumiselle pellolle.
– Jokainen meistä kaatui hankeen ja parkui ja valitti kovasti. Sitähän ei elokuvasta kuule ollenkaan, kertoo Valtonen.
Rokan esittäjä pistettiin koville
Valtosen mielestä elokuvan ohjannut Edvin Laine oli hyvä ja tunnollinen ohjaaja. Sen sijaan Wiipurilaisesta Osakunnasta Rokan rooliin löydetty Reino Tolvanen sai ohjaajalta erikoiskäsittelyä.
– Rokkaa näytteli Tolvanen, joka ei ollut ammattinäyttelijä vaan agronomi. Hänen kohtauksiaan jouduttiin uusimaan puolenkymmentäkin kertaa. Jäi hiukan sellainen käsitys, että Edvin Laine opetti Tolvasta näyttelemiseen.
Ryyppyä tarjottiin Edvin Laineelle, joka oli täysin absolutisti ja hän menetti hermonsa täysin siitä. Aarni Valtonen
Silti 84-vuotias lakioppinut muistaa, että Tuntemattoman kuvauksissa vallitsi hyvä henki kuvausryhmän kesken. Kerran eräs ruotsalaisnaiseen ihastunut avustajatoveri löysi kansakouluna toimineen majoituspaikan sängyltä kirjeen, jossa luki jag kan vara med dig hela natten om du vill.
– Kaveri innostui ja kertoi, että nyt se tyttö on jopa kirjoittanut kirjeen. Hän soitti tälle ja kiitti kirjeestä. Tyttö oli ihan ymmällään ja sitten paljastui, että eräs toinen kaveri oli kirjoittanut kirjeen, kertoo Valtonen.
Paikalliset suututtivat Edvin Laineen
Joulukuussa 1955 elokuvateattereihin ilmestynyttä Tuntematonta sotilasta kuvattiin useilla paikkakunnilla esimerkiksi Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Miehikkälässä.
Valtonen matkusti muiden avustajien kanssa kuvausryhmän mukana kesän ajan. Paloaukean kohtausta kuvattaessa Miehikkälässä kohtaaminen paikallisten kylän asukkaiden kanssa sai Edvin Laineen pois tolaltaan.
– Eräät henkilöt olivat vahvistaneet itseään sinne tullessa. Se oli vanha perinne maaseudulla ja suuri kohteliaisuuden osoitus tarjota ryyppy avonaisesta viinapullosta. Ryyppyä tarjottiin Edvin Laineelle, joka oli täysin absolutisti ja hän menetti hermonsa täysin siitä.
– Hän kutsui miehet paikalle värvänneen järjestäjän puhutteluun ja sanoi, että "täällä lauletaan, että jumala ompi linnamme ja miehet ovat humalassa. Kaikki ne miehet pitää komentaa pois täältä."
Kesän jälkeen iloinen ryhmä hajosi
Tuntemattoman sotilaan kuvauksia todistanut avustajien ryhmä hajosi kaksi kuukautta kestäneiden kesäkuvausten jälkeen.
– Kesä meni ja piti lähteä jatkamaan opiskeluja. Ei siinä mitään ihmeempää ollut. Mitään päättäjäistilaisuutta ei meillä ollut, sanoo Aarni Valtonen.
Konekivääriampuja Kaukosena elokuvassa vilahtava 84-vuotias lakioppinut ei vielä tiedä meneekö katsomaan ensi vuonna ilmestyvää kolmatta filmatisointia Väinö Linnan romaanista.
– Ehkä olen vähän vanhoillinen siinä mielessä, että yksi ainoa elokuva joka on ensimmäinen on oikea elokuva ja nämä toiset ovat eräänlaisia plagiointeja. Ehkä siinä uudessa ajatellaan romaania tämän aikakauden pohjalta ja halutaan siksi tehdä elokuva uudestaan.