Savulohta makupaloiksi ja vetreän 99-vuotiaan saavutuksia juhlapuheissa. Siinä resepti Suomen itsenäisyyspäivän juhliin Pekingissä.
Kiinassa kuten monessa muussakin Suomen edustustossa maailmalla järjestetään tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotto vuoden tauon jälkeen – tällä kertaa kun ulkoministeriö ei ole säästöihin vedoten kieltänyt juhlintaa.
Juhlien ajankohta maailmalla on liukuva. Suomen Kiinan-suurlähettilään Marja Rislakin mukaan Pekingissä päädyttiin keskiviikkoon, koska maanantaina kiinalaisia on hankala houkutella iltavieraiksi ja tiistai haluttiin pitää henkilökunnan vapaapäivänä.
Vastaanoton järjestelyitä hoitava suurlähettilään puoliso Pekka Rislakki arvioi, että 150–200 vieraan kestityksestä tulee noin 5 000 euron lasku.
Vastaanotto on yksi vuoden suurimmista. Tänä vuonna suurimmat pidot järjestettiin Moi Helsinki -markkinointitapahtuman yhteydessä toukokuussa.
Suomen suurlähetystö Pekingissä on toimistopilvenpiirtäjässä, joten nämä kokkarit sekä monet muut edustustilaisuudet pidetään suurlähettilään virka-asunnossa.
Joulukuu on Pekingissä tosin sen verran kylmä ja ilmansaastetilanne usein niin tukala, että talvisin lähettilään asunnolle voidaan kutsua vain sen verran väkeä kuin sisätiloihin mahtuu.
Kiinalaisvierailta ei lopu viini kesken
Viinit valitsee suurlähettilään puoliso Pekka Rislakki. Parhaita viinejä tarjoillaan silloin kun illallispöytään istuu pienempi porukka, mutta itsenäisyyspäivän juhlan buffet-illallisella menee hiukan halvempikin. Mutta hyviä viinejä ne ovat kaikki, Rislakki huomauttaa.
Viini ainakaan ei lopu kesken, sillä Kiinassa sitä on tapana annostella vain vähän, eivätkä monet kiinalaisvieraat edes juo viiniä.
– Ruoka sen sijaan voi helpostikin loppua kesken, Rislakki sanoo. Buffetista kiinalaiset lastaavat lautasilleen paljon enemmän kuin suomalaiset, se on suurlähetystössäkin huomattu.
Pakastelohet palautetaan kalakauppiaalle
Keittiömestari Jarimatti Välitalon mukaan noutopöydän kestosuosikki on savukala. Tällä kertaa tuoreet lohet ovat peräisin Färsaarilta.
Pekingin kalakauppiaat testaavat keittiömestarin vaatimustasoa tarjoamalla pakastettua lohta tuoreen sijaan. Kun Välitalo ensin palauttaa saamansa lohet pariin kertaan, alkaa kauppiailta myöhemmin tulla parempaa tavaraa.
Pohjoismaisen ruokalistan loihtiminen ei Pekingissä käy ihan helposti. Aitoa riistaa ei Välitalon mukaan löydy ollenkaan. Muutenkin tavarantoimittajien kanssa tulee sen verran yllätyksiä, että raaka-aineita lähdettiin metsästämään viisi päivää ennen juhlaa.
– Kalakanta on täällä niin erilainen ja hyvä, mutta niitä ei voi laittaa ruokalistalle, kun ei tiedä edes niiden englanninkielisiä nimiä, Välitalo kertoo.
Lakritsia ei tarjota, marjaherkkuja kyllä
Karjalanpiirakat uppoavat aina suomalaisiin, mutta kiinalaisille riittää niiden maistaminen. Lakritsijäätelöä tai -kakkua ei kannata tarjoilla, sitä Välitalo on kokeillut huonolla menestyksellä. Välitalo teki lakritsikakun henkilökunnalle, mutta joutui lopulta syömään sen itse.
Mitä vieraille sitten tarjotaan? Itsenäisyyspäivän menusta löytyy savulohen lisäksi monia salaatteja, marinoitua punajuurta, graavikalaa, karjalanpiirakoita, lihapullia, loimulohta, sieni-pinaattipiirakkaa, paahdettuja vihanneksia ja uuniperunoita.
Jälkiruoaksi on luvassa mutakakkua mansikkakastikkeella, luumutorttua vaniljalla sekä puolukka-paahtovanukasta.
Maailman parhaan maan markkinointia
Vieraiksi on haalittu eri tahojen tärkeitä yhteyshenkilöitä. Kiinan näkökulmasta Suomi on pikkuvaltio, joten isäntämaan arvovieraita ei paikalla nähdä – korkea-arvoisin kiinalaisviranomainen juhlissa on apulaisministeri Liu Haixing, jolta liikenee varttitunti kahdenkeskiseen keskusteluun suurlähettiläs Marja Rislakin kanssa.
Pekka Rislakin mielestä Suomi on kuitenkin kokoaan merkittävämpi maa kiinalaisille ja Suomella on kerrottavanaan melkoinen menestystarina.
– Lähdetään köyhästä imperiumin maakunnasta ja tullaan sellaiseksi maaksi, joka hirveän monella mittarilla on yksi maailman parhaita tai jopa maailman paras, Pekka Rislakki sanoo.
Vaikka kiinalaiset rakastavat juhlissaan melua ja räiskettä, suomalainen seremoniallinen tyyli istuu Pekingiin hyvin. Rislakin mukaan perinteiden korostaminen toimii myös Kiinassa: itsenäisyyttä ei tarvitse juhlia karnevaalina.
Juhlien aikataulussa on omat kansalliset erityispiirteensä. Kun tilaisuuden ilmoitetaan alkavan kello 18, ensimmäiset kiinalaiset ovat paikalla jo varttia vaille, Rislakki ennakoi.
Yleensä reilusti myöhässä tilaisuuksiin saapuvat eurooppalaisetkin ovat joutuneet Kiinassa mukautumaan siihen, että ajoissa on saavuttava – jos Pekingin liikenteestä suinkin ajoissa selviää.
Ja ajoissa kiinalaisvieraat myös lähtevät, sillä Kiinassa on totuttu lyhyisiin juhliin. Varsinaista kulttuuriohjelmaa itsenäisyysjuhlissa ei tänä vuonna nähdä, mutta senkin edestä satsataan tuleviin satavuotisjuhliin.