Tuotanto siirtyy halpamaista takaisin Suomeen, kun se on kannattavaa. Joskus kannattavuus voi syntyä "isänmaallisista" syistä, kuten Turun Sinapin tapauksessa, missä kuluttajat haluavat suosia Suomessa valmistettuja tuotteita.
Toisissa tapauksissa Suomessa pystytään parempaan laatuun, joustavuuteen ja toimitusvarmuuteen kuin halvan työvoiman maissa.
Oma merkityksensä on tuotannon automatisaatiolla, sillä robotit ovat jo tuoneet työpaikkoja Suomeen.
Alkuperällä on vaikutusta
Turun Sinappi on selkeä esimerkki tapauksesta, missä tuotteen alkuperällä on väliä. Yritys- ja kiinteistökauppojen seurauksena tunnetun tavaramerkin valmistus siirrettiin vuonna 2003 ensin Turusta Ruotsiin ja myöhemmin 2008 Puolaan.
Meidät yllätti, miten merkittävä asia tämä suomalaisille sinapin ystäville oli. Arto Tölli
Markkinaosuuden laskettua riittävän alas Unilever ilmoitti vuonna 2014 palauttavansa Turun Sinapin valmistuksen takaisin Suomeen. Tuotetta ryhtyi valmistamaan pyhäntäläinen Maustaja.
Unileverin päätöksen taustalla oli selkeä kuluttajapalaute. Kuluttajat halusivat, että tuote valmistetaan Suomessa ja kun näin ei ollut, Turun Sinapin markkinaosuus oli alkanut laskea.
– Unilever otti meihin yhteyttä ja kertoi halustaan siirtää Turun Sinapin valmistuksen takaisin Suomeen. Parin vuoden neuvottelujen jälkeen asiasta sovittiin, kertoo Maustajan toimitusjohtaja Arto Tölli.
Laatu on valttia
Maustajan alettua valmistaa Turun Sinappia, palautetta tuli paljon myös suoraan pyhäntäläisyritykselle.
– Meidät yllätti, miten merkittävä asia tämä suomalaisille sinapin ystäville oli, sanoo Tölli.
Maustajan tuotantolinja käytiin kahteen kertaan auditoimassa. Toiminta todettiin laadukkaaksi ja vastuulliseksi.
– Laatu on meidän valttimme. Emme pysty tekemään yhtä halvalla kuin esimerkiksi Puolassa, toteaa Tölli.
Kyse oli kotiseuturakkaudesta. Markku Laatikainen
Maustajan koko liikeidea on olla sopimusvalmistaja eri brändeille. Asiakkaita on niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kymmenessä vuodessa vienti on kaksinkertaistunut. Viennin osuus on tälle neljännes liikevaihdosta ja se on selvästi kasvussa.
Esimerkiksi Coopille Pyhännällä tehdään salaattikastikkeita ja majoneeseja ja Dr Oetkerille suokerikuorrutetta. Maustajan vientinäkymät ovat Töllin mukaan hyvät.
Kiinasta Kajaaniin
Oulussa ja Kajaanissa toimiva ledvaloputkiin erikoistunut Valtavalo aloitti toimintansa 2008. Tuotteet tehtiin alusta lähtien Kiinassa, mutta jo vuonna 2010 tuotanto päätettiin ottaa omiin käsiin. Kaksi vuotta myöhemmin Kajaanissa alkoi valmistua täysin kotimaisia valoputkia.
– Tekisi mieli sanoa, että kyse oli kotiseuturakkaudesta. Painavimpana vaakakupissa olivat kaupalliset syyt. Kiinalaisella toimittajalla alkoi olla laatuongelmia eivätkä he pystyneet vaadittuihin aikatauluihin toimituksissa, kertoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen.
Kävi myös ilmi, että täysautomatisoitu tuotanto Suomessa takaa paremman laadun, mutta tulee myös halvemmaksi. Kiinayhteistyössä hyöty Valtavalon omista innovaatioista valui myös muiden laariin. Siirtymällä omaan tuotantoon tuotekehityksestä saatiin parempi hyöty.
– Olihan se iso riski, mutta ei meitä olisi olemassa jos emme olisi lähteneet tähän, hymähtää Laatikainen.
Robotit toivat työt Suomeen
Valtavalo on myös hyvä esimerkki robotisaation voimasta työpaikkojen tuomisessa takaisin Eurooppaan.
Automaation keinoilla voidaan luoda työpaikkoja. Markku Laatikainen
– Meitä oli kaksi henkeä, kun toimimme kiinalaisen sopimusvalmistajan kanssa. Tällä hetkellä meitä on 23. Kyllä automaation keinoilla voidaan luoda työpaikkoja. Toistoa vaativat työt pitääkin tehdä koneella. Korkeamman osaamistarpeen töitä syntyy senkin edestä, sanoo Laatikainen.
Sopimusvalmistajalla oli 150 työntekijää töissä kokoonpano- ja logistiikkahommissa. Kun tuotanto alkoi Kajaanissa, volyymi oli jo jonkin verran kasvanut. Yksi henkilö pystyi ajamaan automaatiolinjastoa ja tekemään samanlaista määrää.
– Säästömahdollisuudet ovat huikeat. Tänä päivän meillä on Kajaanissa kuusi henkeä ja toisen tuotantolinjan myötä muutamia on tulossa lisää, sanoo Laatikainen.
Kaikkea ei tehdä muualla
Työntekijöillä on erilaisia sähkö- ja automaatioalan tutkintoja, mutta koulutus sinänsä ei ole vaatimus.
– Aika paljon henkilöitä tulee harjoittelun tai työkokeilun kautta. Muodollinen pätevyys ei ole oleellisin, vaan asenne, linjaa Laatikainen.
Yrityksen tuotteiden automaatio ja kotimaassa valmistaminen tukee korkeaa laatuajattelua. Asialla on merkitystä myös asiakkaille. Laadun merkitys korostuu, kun mennään vaativampiin käyttöolosuhteisiin. Led ei esimerkiksi tykkää lämpimästä.
– Yleisesti ajatellaan, että kaikki tehdään Kiinassa. Ihmisten on vaikea ensi kuulemalta uskoa että tuotantomme on tosiaan täällä. Porukkaa tulee eri puolilta maailmaa katsomaan, miten on mahdollista tehdä tällaista teollista toimintaa Suomessa, naurahtaa Laatikainen.