Maailman korkeimman maanisäkkäkään kanta on romahtanut niin pahoin, että aiemmin elinvoimaiseksi luokiteltu laji on nyt vaarantunut. Tuoreen uhanalaisten eläinten listan mukaan kirahvien määrä on laskenut 40 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana.
Kirahveja on enää 97 000, kun vuonna 1985 niitä oli vielä 157 000. Kannan romahtamisen takia Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luonnehtii kirahvien kohtaloa hiljaiseksi sukupuutoksi.
– Safareilla kirahveja näkee kaikkialla. Norsujen ja sarvikuonojen kohtalosta on kannettu huolta, mutta kirahvien määrä on syöksynyt alas huomaamatta. On järkyttävää, että niiden määrä on laskenut niin paljon näin lyhyessä ajassa, sanoo IUCN:n kirahvityöryhmän toinen puheenjohtaja, Julian Fennessy, BBC:n haastattelussa.
Luontoohjelmistaan tunnettu Sir David Attenborough varoitti jo kesällä kirahvien tilanteesta.
– Näitä lempeitä jättiläitä ei ole huomattu. Afrikan norsun vaikeuksista on tiedetty, ja niitä on jäljellä ehkä vajaat puoli miljoonaa. Mutta kukaan ei tajunnut, että kirahveja on tätäkin vähemmän. Ne ovat hävinneet kokonaan jo seitsemästä maasta, Attenborough korosti.
Ihminen uhkaa kirahvin elinympäristöä
Afrikassa väestönkasvun myötä ihminen ja eläimet ovat yhä useammin ristiriidassa. Kirahvien luonnollinen elinympäristö on kaventunut maanviljelyksen leviämisen ja metsien hakkuun myötä.
Myös salametsästys sekä Afrikan konfliktit ovat vaikuttaneet kirahvien kantoihin erityisesti Pohjois-Keniassa, Somaliassa ja Etiopian Sudanin vastaisella rajalla.
– Näillä sodan repimillä alueilla kirahvit ovat ruokaa. Kirahvi on utelias ja iso eläin, josta riittää ravintoa monelle ihmiselle, Fennessy sanoo.
Perinteisesti kirahvia on pidetty lajina, jolla on yhdeksän eri alalajia. Tuoreen tutkimuksen mukaan eri kirahvipopulaatioiden geneettiset erot ovat niin suuria, että niitä tulisi pitää eri lajeina.
IUCN:n katsauksessa pitäydytään perinteisessä yhdeksän alalajin luokituksessa. Näistä viiden kannat ovat laskussa, yhden pysyneet ennallaan ja kolmen kasvaneet.
Itä-Afrikassa joidenkin kirahvin alalajien kannat ovat romahtaneet jopa 95 prosenttia viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Osa niistä saattaa hävitä jopa kokonaan.
Tutkijat kuitenkin uskovat, että kirahvin tulevaisuus voidaan pelastaa suojelutyöllä. Eteläisessä Afrikassa kirahvikannat ovat vahvoja, koska luonnonpuistoja hoidetaan turismin takia.
Sukupuuttokriisi on uhka ihmisellekin
Monen muun lajin tilanne on kuitenkin heikompi. Lokakuussa Living Planet-indeksi osoitti, että selkärankaisten populaatioiden yksilömäärät ovat vähentyneet 58 prosenttia 40 vuodessa.
Syynä on ihmisten toiminta: ekosysteemien tuhoutuminen ja luonnonvarojen liiallinen käyttö. Tutkijoiden mukaan maapallon maa-alasta jo yli puolet on ihmisten käytössä.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN listaa kaikkiaan yli 85 000 lajia, joista noin 24 000 on uhanalaisia. Osa lajeista ehtii kuolla sukupuuttoon jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla tutkia.
– Tämä lista kertoo, että maailmanlaajuinen sukupuuttokriisi saattaa olla jopa tätäkin mittavampi. Maailman hallitusten on otettava tänään torstaina, kokoontuvassa biodiversiteettikokouksessa vastuu planeettamme monimuotoisuuden säilyttämisestä. Ei vain eläinten, vaan myös meidän ihmisten takia, IUCN:n pääjohtaja Inger Andersen sanoo.
Esimerkiksi ihmisen ruokaturvaa uhkaa se, että monien ruokakasvien villit sukulaislajit ovat uhanalaisia. Mangon, auringonkukan, kikherneen ja parsan villit sukulaiset ovat tuhoutumassa.
Viljelykasvien villilajikkeet ovat tärkeitä, kun tulevaisuudessa yrittään kehitetään lajeja, jotka kestäisivät esimerkiksi ilmastonmuutosta tai tuhohyönteisiä. Lajien tuhoutuminen uhkaa ihmisen ruokaturvaa ilmastonmuutoksen edetessä.
Lähteet: IUCN, BBC, The Guardian