Kun Turun yliopiston kulttuurin- ja terveyden yksikön tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo alkoi vuonna 2013 tutkia yliluonnollisten ilmöiden kokemista, hänen puhelimensa alkoi soida kiivaasti. Yli sata ihmistä halusi kertoa puhelimitse ja kirjeitse arkiymmärryksen ylittävistä kokemuksistaan.
– Tyypillisintä on ennaltakokeminen tai ennaltanäkeminen, jota kutsutaan myös telepatiaksi. Toinen iso ryhmä ovat visiot tai näyt tapahtumista tai vaikka kuolleista ihmisistä, tutkimusjohtaja Honkasalo kuvailee yhteydenottojen sisältöä.
– Kolmas yleinen kokemus on tunne siitä, että joku toinen on läsnä huoneessa. Neljäs iso ryhmä ovat kuuloaistimukset.
Honkasaloon ottivat yhteyttä sekä miehet että naiset. Samankaltaisia kokemuksia tuli ilmi myös 1970-luvun alussa kansanrunouden professori Lea Virtasen laajassa tutkimuksessa.
Kummille ilmiöille etsitään selitystä
Arkiymmärryksen ylittävän ilmiön kokeminen laittaa kokijansa miettimään, mistä on kyse. Länsimaissa yliluonnollisista ilmiöistä puhuvia pidetään helposti mieleltään hieman tärähtäneinä.
Honkasalon johtamassa tutkimuksessa ihmiset tarjosivat kokemuksilleen erilaisia luonnontieteellis-teknologisia selityksiä. Jotkut käyttivät psykologiaa selittämään, että ilmiöt jotenkin kuuluvat ihmismieleen.
– Kolmas selitystapa oli perheen perinne: joissakin perheissä katsottiin, että kumman kokeminen kulkee suvussa varsinkin naisten puolella, kertoo tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo.
Myös neurotiede ja hermoston toiminta nähtiin mahdollisena selittäjänä kokemuksille. Yhteistä lähes kaikille tutkijoille kirjoittaneille oli, että he kokivat tulleensa kielteisesti leimatuiksi puhuttuaan kokemuksistaan esimerkiksi lääkärille tai papille.
Uskonnolliset kummat hyväksytään
Yliluonnollisten kokemusten tutkimus kuului Suomen Akatemian "Ihmisen mieli" -tutkimusohjelmaan. Tutkija Marja-Liisa Honkasalo muistuttaa, että jonkinlaisia "kummia" ilmiöitä on ollut olemassa aina.
Uskonnot perustuvat paljolti yliluonnolliseen uskomiseen.
– Uskonnoissa tuonpuoleinen on aina ollut läsnä. Jumalan näkeminen voi olla ihan toivottavaa ja merkki hurskaudesta. Ei sitä ainakaan lähdetä paheksumaan.
Uskonnolla voidaan selittää, että näkymätön on mahdollista.
Honkasalon tutkimusryhmä valmistelee ihmisten kertomista kokemuksista parhaillaan kirjaa. Arkijärjen ylittävät, kummat kokemukset ovat kokijalleen usein merkittäviä ja voimakkaita. Kun niistä ei voi leimaantumisen pelossa puhua, syntyy ongelmia.
– Tutkimuksemme yksi tarkoitus on lieventää stigmaa, leimaa, joka helposti lyödään ihmiseen, joka kertoo kummista kokemuksistaan.
Kumma pakenee tutkijaa
On vaikea erottaa, milloin kyse on mielen sairaudesta ja siihen liittyvistä harhoista, milloin jostain muusta, terveen mielen vaikeasti selitettävästä ilmiöstä. Kummia kokemuksia kun ei voi kieltää eikä todistaa tieteen keinoin.
– Me tutkimme ihmisten omia kokemuksia, jotka ovat totta kokijoilleen. Kertomusten kautta voimme tutkia myös taustalla vaikuttavaa kulttuuria, joka rakentaa kokemuksista tiettyjä kulttuurisia käsityksiä.
Vaikka ilmiön tutkiminen on vaikeaa, sitä kannattaa kuitenkin yrittää.
– Näyttää siltä, että kokemuksissa on jotain, mikä liittyy ihmisyyteen. On myös tärkeää nähdä, että mieli on muutakin kuin aivot. Kulttuuri ja toiset mielet vaikuttavat meihin, ja on tärkeää nähdä ne osana yhteiskunnallista todellisuutta, Honkasalo toteaa.
Lue lisää Turun yliopiston Mind and the Other -tutkimusprojektista.