Miten erotan koronaviruksen tavallisesta flunssasta? Voinko jäädä pois töistä, jos korona pelottaa? Keräämme tähän juttuun lukijoiden kysymyksiä koronaviruksesta ja asiantuntijoiden vastauksia.
Voit lähettää oman kysymyksesi uutisen kommentointikentällä tämän jutun lopussa.
1) Mitä koronavirustartunnoista nyt tiedetään?
Kuinka monta koronavirustartuntaa Suomessa on todettu?
Tiistai-iltapäivään mennessä on todettu 319 varmistettua koronavirustartuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan tartuntojen todellinen lukumäärä voi kuitenkin olla 20-30 kertaa suurempi kuin tähän mennessä on todettu.
Kaikkia epäiltyjä koronavirustartuntoja ei enää testata, vaan Suomessa testataan tällä hetkellä vain vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä.
THL:n pääjohtajan haastattelu Ylen Ykkösaamussa maanantaina 16.3.
Kuinka kauan epidemian arvioidaan jatkuvan?
Koronaepidemian kestoa ja voimakkuutta on arvioitu matemaattisten mallien avulla. Professori Kari Auranen Turun yliopistosta arvioi, että koronaviruksen ensimmäinen aalto voi kestää Suomessa vielä ainakin kolme kuukautta. Jos mitään toimia ei olisi asialle tehty, koronavirus olisi matemaattisten mallinnusten mukaan pyyhkäissyt Suomen yli voimakkaana, 2-3 kuukauden mittaisena aaltona. Nyt kun koronaviruksen leviämistä on alettu rajoittaa, epidemia heikentyy ja pidentyy. Mallinnusten suhteen ilmassa on kuitenkin kaksi kysymysmerkkiä: mikä on lasten alttius saada virus ja tartuttaa sitä eteenpäin ja se, kuinka suuri osuus tartunnan saajista on oireettomia, arvioi Auranen.
Kuinka paljon koronavirustestejä on nyt tehty Suomessa?
Maanantaihin 16.3. mennessä Suomessa oli tehty 3 000 koronavirustestiä. Asiasta kertoi THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta Helsingin Sanomille. Testit on nyt keskitetty Suomessa vakavasti sairaille, riskiryhmille ja sote-alan työntekijöille. Testaamista pyritään lisäämään sitä mukaa kun sairaaloiden kapasiteetti sen sallii.
Miten pystyn välttymään tai ehkäisemään tartunnan saantia?
Hyvä käsihygienia on paras keino ehkäistä sairastumista koronavirukseen, kertoo THL. Käsiä siis kannattaa pestä usein saippualla ja riittävän pitkään. Opettele myös yskimään ja aivastamaan oikein. Aivasta nenäliinaan ja vie se sen jälkeen välittömästi roskiin. Älä yski tai aivasta kämmeniin vaan mieluummin hihaan.
On myös hyvä opetella olemaan koskettelemasta kasvojaan, neuvoo Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa kannattaa pitää hansikkaat kädessä. Vältä myös kättelyä.
Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojatumiseen (27.2.)
Ketkä kuuluvat riskiryhmään?
Tietyt ihmiset ovat sairautensa tai sen hoidon vuoksi muita altiimpia saamaan vakava koronavirusinfektio. THL:n mukaan tähän ryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat, ihmiset joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten leukemia, hermolihastauti tai krooninen neurologinen sairaus. Myös ihmiset, joilla on pitkäaikaissairauksia kuten säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai kroonien maksan ja munaisten vajaatoiminta, ovat muita altiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.
Myös sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi voivat ehkä lisätä koronaviruksen aiheuttamaa riskiä terveydelle.
Kuinka monta ihmistä koronavirukseen sairastunut keskimäärin tartuttaa?
Yksi koronavirukseen sairastunut ihminen tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä. Supertartuttajaksi sanotaan sellaista ihmistä, joka on tartuttanut poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Supertartuttajilla on tyypillisesti ylähengitysteissään hyvin paljon virusta, jolloin he myös levittävät sitä helpommin yskiessään, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Lue lisää supertartuttajista täältä. (28.2. 2020)
Kuinka kauan pitää olla karanteenissa? Voiko silloin käydä kaupassa?
Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.
Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.
Miten erotan koronaviruksen influenssasta tai tavallisesta flunssasta?
Koronavirusta ei pysty kotikonstein tunnistamaan vaan varmistetun tuloksen saa vain laboratoriokokeilla. Koronatauti COVID-19 alkaa tyypillisesti kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Tautiin voi liittyä myös päänsärkyä, nuhaa, kurkkukipua, lihassärkyä, hengitysvaikeuksia tai joissakin tapauksissa ruuansulatusongelmia.
Flunssa alkaa yleisimmin kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, ja niitä seuraavat tyypillisesti yskä ja nuha. Influenssa puolestaan alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon liittyy yskää, lihaskipua tai päänsärkyä. Nuhaa ei niinkään liity influenssaan.
Lue lisää tautien välisistä eroista 13. maaliskuuta julkaisusta jutusta täältä.
Mikä on koronaviruksen todellinen kuolleisuusprosentti?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikki oireettomia tai lieviä tapauksi ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu. Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaajohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti on tällä hetkellä tai tulee epidemian levitessä olemaan, THL kertoo verkkosivuillaan.
Voiko oireeton tartunnan saanut tartuttaa muita?
THL:n mukaan on tehty havaintoja, että oireettomat ihmiset voivat ehkä levittää virusta eteenpäin. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, kuinka suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. WHO:n mukaan valtaosa tartunnoista aiheutuu oireita saaneista ihmisistä, kerrotaan THL:n verkkosivuilla. (Tiedot päivitetty 15.3.)
Mikä on todennäköisyys koronan toiselle tai kolmannelle aallolle?
Sitä ei tiedetä, mutta useimmista tällaisista tulee myös toinen aalto, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä.
Jos koronavirukseen sairastuu kerran, saako virukselle immuniteetin?
Pidän todennäköisenä, että koronaviruksen sairastamisen jälkeen ihmiselle syntyy aika hyvä immuniteetti tautia vastaan, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että syntyykö uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista pysyvää immuniteettia, joka säilyisi koko lopun elämän, vai onko se jossakin määrin tai paljon lyhyempi. Monissa virustaudeissa kerran sairastettu tauti antaa koko elämän kestävän immuniteetin, mutta koronan osalta siitä ei ole vielä tietoa.
Voiko koronavirus tarttua verenluovutuksen kautta?
Potilaiden seerumeista tehdyt ensimmäiset analyysit osoittavat, että ainakaan tässä vaiheessa ei ole löytynyt näyttöä, että virusta löytyisi verestä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Siksi pidän epätodennäköisenä, että se tarttuisi verensiirron kautta. Täyttä varmuutta tästä ei vielä ole. Varmuuden vuoksi veren luovutusta ei pitäisi tehdä sairaana tai juuri sairaudesta toipuneena, arvioi Julkunen.
Miten koronavirus eroaa muista viime vuosien pandemioista, kuten sikainfluenssasta tai SARSista?
Influenssavirus ja koronavirus ovat rakenteeltaan erilaisia ja kuuluvat täysin erilaiseen virusryhmiin. Ainut yhtäläisyys on se, että molemmat voivat tarttua samalla tavalla, eli pisara- ja kosketustartunnalla ja leviämispotentiaali on selvästi ollut samankaltainen. Uusi korona voi olla herkemmin tarttuva kuin esimerkiksi kausi-influenssa. Taudinkuvaltaan ne voivat olla hyvin samankaltaisia, selvittää Julkunen.
Uuden koronaviruksen geenirakenne on kaikista lähimpänä aikaisempaa SARS-koronavirusta. Alkuperäinen SARS oli todennäköisesti lähtöisin lepakoista, ja se siirtyi sivettikissojen kautta ihmisiin eläinmarkkinoilla, jonka jälkeen se lähti leviämään. Tauti sai aikaan tautitapausryppäitä. Yhteensä noin 8000 ihmistä sairastui ja kuolleisuus oli 10 prosenttia, eli selvästi korkeampi kuin uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus. Iso osa SARS-tapauksista olivat sellaisia, jotka levisivät sairaaloissa ja potilaiden hoitotilanteissa. Itse yksittäisiä tautitapauksia levisi 26 maahan. Epidemia sammui aika nopeasti maailmanlaajuisilla epidemian rajoitustoimilla.
Voiko sairastaa koronaa ja flunssaa samaan aikaan?
Kyllä se on mahdollista, sanoo Julkunen. Esimerkiksi pienillä lapsilla, joilla on paljon hengitystieinfektioita, voi ylähengitysteistä löytyä kahta virusta samalla kertaa. Aikuisilla samanaikainen kahden viruksen aiheuttama infektio on kuitenkin kohtuullisen harvinainen, mutta ei mahdoton.
Pahentaako influenssa koronan oireita?
Jos on samaan aikaan kaksi hengitystieinfektiota, jotka voivat olla kohtuullisen rajuja tauteja, niin ne voivat olla kliinisinä tauteina vaikeampia. Tästäkään ei tällä hetkellä ole näyttöä, että koronavirukseen sairastuneilla olisi esimerkiksi yhtäaikaa influenssa A. Yksilöllinen taudinkuva voi olla hyvin moninainen. Vaikka sairastaisi kaksi virusta ylähengitysteissä yhtä aikaa niin taudinkuva voi silti olla lievä, sanoo Julkunen.
Voiko koronasta jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin?
Pitäisin sitä mahdollisena tai jopa todennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Jos on vakava hengitystieinfektio, niin infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen. Mutta missä määrin niitä on syntynyt koronavirusinfektion jälkeen, niin siitä ei ole vielä tietoa.
Käytännössä tämä voisi näkyä niin, että ihminen saattaa hengästyä helpommin, eli ilmamäärä jonka keuhkoihin voi hengittää, saattaa pienentyä, Julkunen selvittää. Jos normaalikokoisen naisen hengityskapasiteetti on 3,5 litraa , ja jos keuhkoissa on vaurioita infektion jälkeen, voi tämä määrä pienentyä. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille ja muille hengitysteiden kroonisille taudeille.
2) Miten virus vaikuttaa kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla?
Muualla Euroopassa esimerkiksi kouluja on suljettu. Miksi koulut suljettiin Suomessa vasta nyt?
Hallitus ilmoitti maanantaina 16.3. esittävänsä valmiuslain käyttöönottoa. Osana sen mukanaan tuomia toimia koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Koulut suljetaan keskiviikkona 18.3., jos hallituksen esitykset hyväksytään eduskunnassa tiistaina.
Poikkeuksen muodostavat koulussa järjestettävä esiopetus sekä alakoulun 1.-3. luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään oppilaille, jotka sitä tarvitsevat, ja joiden huoltajilla ei ole mahdollisuutta järjestää lapsen hoitoa kotona.
Koulujen sulkemisen perään ehdittiin Suomessa kysellä ennen valmiuslain käytöstä kertomista. Hallitus ei kuitenkaan normaalioloissa voi sulkea kouluja, vaan päätöksen voi tehdä kunta tai tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa aluehallintavirasto. Monissa kaupungeissa olikin jo ehditty siirtyä etäopetukseen koronavirustilanteen vuoksi niin peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, että kouluja on haluttu pitää auki, koska kyse on yhteiskunnan selkärangasta. Töihin on haluttu päästää ihmisiä, jotka esimerkiksi työskentelevät kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Voinko jäädä pois töistä koronavirustilanteen pahenemisen ja pelon vuoksi?
Yhteiskunta pyörii normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta ja työvelvoite on normaalisti olemassa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä. On olemassa erityistilanteita, jolloin velvoitetta ei ole.
– Eli jos työntekijä itse tai lapsi on sairaana tai karanteenissa, lapsen koulu tai päiväkoti on kiinni, niin tällöin voi olla tilanne, jolloin on parempi pysyä kotona, lapsen iästä riippuen, Äimälä sanoo Ylen sunnuntaisessa haastattelussa.
Poissaoloa on hänen mukaansa syytä harkita, jos itse kuuluu riskiryhmään ja on erityisen altis sairastumaan.
Lue tästä lisää vastauksia työssäkäyntiin koronaviruksen jyllätessä.
3) Miten koronavirus vaikuttaa talouteen?
Miten koronavirus näkyy tavallisen ihmisen lompakossa?
Pörssikurssit ovat sahanneet edestakaisin ja osakkeiden arvot ovat sukeltaneet alas voimakkaasti. Ekonomistit arvioivat viime viikolla (10.3.), että tavalliselle ihmiselle koronavirus näkyy esimerkiksi säästöissä. Toisaalta myös rahaa säästyy, kun kulutusmahdollisuuksia on vähemmän.
Monet pankit Suomessa ovat luvanneet laina-asiakkailleen helpotusta lainalyhennyksiin.
Tuleeko lomautuksia ja työttömyyttä koronan takia?
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan on erittäin vaikeaa arvioida, miten korona vaikuttaa työttömyyteen. Ensiksi pitäisi osata arvioida, miten raskaiksi yleiset taloudelliset vaikutukset muodostuvat ja vasta sitten työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida. Hän arvioi, että ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät lomautuksina.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kriisin syvemmät vaikutukset talouteen riippuvat paljolti sen kestosta. Mitä pidemmäksi se venyy, sitä pahemmin se johtaa lomautusten lisäksi työttömyyteen, Appelqvist sanoo.
Monissa yrityksissä on kerrottu yt-neuvottelujen aloittamisesta koronavirustilanteen kehittyessä. Työttömyyskassoihin on tullut kysyntäpiikki koronavirustilanteen vuoksi.
Yle seuraa koronan talousvaikutuksia hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Miten valtio puuttuu koronan aiheuttamiin talousongelmiin?
Hallitus kertoi viime viikon torstaina (12.3.) erinäisistä varautumistoimista koronavirukseen liittyen. Tuolloin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla. Kulmunin mukaan se voidaan tarvittaessa antaa nopeallakin aikataululla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi viime viikolla (12.3.), että valtio varautuu myös siihen, että osassa yrityksissä tuotanto kärsii. Hänen mukaansa eniten töitä tehdään siihen, että yritysten rahoitus turvataan.
Mitä mahdollisia, kauaskantoisia seurauksia koronalla on maailman talouteen?
Pitkän aikavälin muutoksista on ehkä liian aikaista sanoa, mutta esimerkiksi EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton arvioi, että virus romahduttaa koko EU:n talouskasvun jopa 2,5 prosentin laskuun. Vaikutukset tulevat globaalien tuotantantoketjujen katkeamisesta, rajojen sulkemisesta ja ihmisten määräämisestä eritykseen. Esimerkiksi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että Kiina toipuu nopeasti koronashokista
4) Miten korona vaikuttaa ihmisten vapaa-aikaan?
Voiko koronavirus tarttua kotiin tuoduista ostoksista?
Pitäisin sitä epätodennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Viruksen säilyminen ympäristössä on ajallisesti lyhytaikainen. Siitä ei ole tietoa tai näyttöä, että ihminen olisi sairastunut elintarvikkeesta.
Onko turvallista toimittaa ostokset ikääntyneelle sukulaiselle, vaikka häntä ei kasvokkain tapaisikaan?
Kyllä on turvallista, sanoo Julkunen.
Miten käy varaamani ulkomaanmatkan?
Ulkoministeriö suosittaa välttämään ulkomaille matkustamista koronaviruksen vuoksi. Useat matkatoimistot ovat peruneet keväälle tarkoitettuja lomamatkoja. Esimerkiksi Aurinkomatkat on perunut kaikki matkansa, joiden lähtöpäivä on viimeistään 14. toukokuuta.
Minkälaisiin tapahtumiin voin osallistua?
Hallitus suositti viime viikolla (12.3.), että kaikki yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Aluehallintovirasto antoi asiasta määräyksen päivä tämän jälkeen. Määräys on ensivaiheessa voimassa kuukauden ja se koskee sisä- ja ulkotilaisuuksia.
Kielto on vaikuttanut erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kiinni kuukauden, Finnkino tekee tilaa katsomoihin rajaten yleisömäärän sataan ihmiseen ja tiedekeskus Heureka sulki ovensa.
Maanantaina hallitus ilmoitti, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan jatkossa kymmeneen henkilöön. Tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.
Mitä tarkoittaa valmiuslaki, ja mitä sen käyttöönotto tarkoittaisi?
Lain tarkoituksena on suojata Suomen asukkaita ja yhteiskuntaa poikkeusoloissa. Laki voidaan ottaa käyttöön viidessä erilaisessa tilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka tai vaarallinen ja laajasti levinnyt tartuntatauti.
Valmiuislaissa on useita keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmisten elämää. Valmiuslain mukaan koulujen sulkemisesta päättäisi opetusministeriö tai valtioneuvosto. Ulkomaanmatkojen tekeminen voitaisiin kieltää ja myös kotimaan sisällä liikkuminen kaupungista toiseen voitaisiin kieltää.
Mitä haluat tietää koronaviruksesta? Laita kysymyksesi kommenttikenttään, me etsimme vastauksia niihin.
Lue myös: