Poikkeusolojen valmiuslaki on järeä tykki. Lailla käydään suitsimaan laajalle levinnyttä tartuntatautia. Valmiuslakia ei Suomessa ole käytetty milloinkaan rauhan aikana.
Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa hoitotyössä sitä, että sairaanhoitajaksi kouluttautuneella tai terveydenhuollon muulla henkilökunnalla on työvelvollisuus yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä.
Työhön voitaisiin periaatteessa kutsua myös ihmisiä, jotka eivät enää toimi alalla tai ovat eläkkeellä.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmiuspäällikkö, hallitusneuvos Kari Klemm muistuttaa, että vastentahtoisen tai osaamattoman ihmisen määräämisessä terveydenhuollon tehtäviin ei ole mitään järkeä, vaikka laki tämän sallisikin.
– Ei toki ketä tahansa töihin kutsua. Jos normaalijoustot eivät riitä, vasta sitten töihin kutsutaan valmiuslain pykälän 95 perusteella, sanoo Klemm.
Ennen työvelvollisuuden käyttöä viranomaiset sanovat pohtivansa esimerkiksi lomien siirtoa ja työvuorojärjestelyjä.
Työmääräys toiselle paikkakunnalle
Valmiuslain pykälä 95 kuulu näin:"Jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, on velvollinen tekemään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa."
– Valmiuslaissa on kovat pykälät. Toimimme kuitenkin niin pitkään kuin mahdollista normaalien käytänteiden mukaan. Vaikka laissa on niin sanottu työvelvollisuusrekisteri, ensin hyödynnämme normaaleja päivittäin toimivia työvoimahallinnon rekistereitä, valmiuspäällikkö Kari Klemm kertoo.
Terveydenhuollon ammattilainen voidaan poikkeuslailla määrätä töihin jopa toiselle paikkakunnalle.
Terveydenhuoltolan ammattiliitto Tehy kertoo poikkeuksista ja neuvoo jäseniään verkkosivuillaan.
– Alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei pääsääntöisesti saa antaa työmääräystä työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Pääsäännöstä voidaanpoiketa vain erityisistä syistä, liiton sivuilla muistutetaan.
Tehyn mukaan työmääräys ei myöskään koske työntekijää, joka perhevapaalla hoitaa pientä lasta kotona.
Työmääräys postitse tai verkossa TEMin rekisterin perusteella
Työmääräys terveydenhuoltoalan ihmiselle tulisi työ- ja elinkeinoministeriöstä, jonne se perustaa niin kutsutun työvelvollisuusrekisterin.
Rekisterin tietoja käyttävät ja tietoja rekisteriin tallentavat valmiuslain mukaan myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot.
Työmääräys annetaan postitse kirjeellä tai julkisessa tietoverkossa.
Vaikka ihminen työskenteisi virassa tai toimessa, sitä ei kuitenkaan voida taata, ettei hänelle tulisi valmiuslain perusteella työmääräystä toiseen työhön.
Työmääräys kestäisi kaksi viikkoa, ja työnantaja voisi uusia sen kerran.
Mikään ei ole varmaan ennen kuin se on varmaa
Opiskelijoita ei voida määrätä hoitotyöhön, mutta opiskelijoita voidaan toki käyttää työvoimana.
Lisävoimia voidaan hallituksen mukaan palkata myös yksityisestä terveydenhuollosta.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) ei vielä haluttu kommentoida tarkemmin, miten yksityisen puolen työntekijöitä käytännössä tartuntatautitorjuntaan kutsutaan tai määrätään.
Johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä viestittää, että asiat ovat vielä kesken.
– Suunnittelu on vaiheessa, jota ei voi kommentoida. Valtioneuvoston päätöksen mukaan valmistelua kuitenkin tehdään.
Myös TEMin valmiuspäällikkö, hallitusneuvos Kari Klemm sanoo, että mikään ei ole vielä ihan varmaa.
– Täytyy muistaa, että vaikka jo pitkään on tehty huolellista punnintaa ja harkintaa, saattaa nyt viime hetkelläkin tulla joku asia, joka vaikuttaa vielä lopullisiin päätöksiin.
Lisää aiheesta: