Syyriassa hallituksen joukot liittolaisineen ovat saaneet vallattua takaisin valtaosan kapinallisten hallussa olleista kaupunginosista.
Keskiviikkoaamuna piti alkaa tulitauko, jonka aikana Aleppon itäosasta oli tarkoitus siirtää muualle tuhansia kapinallistaistelijoita ja siviilejä. Evakuoinnit eivät kuitenkaan ole päässeet käyntiin.
Kaupungin tapahtumista ja evakuointien lykkääntymisen syistä tihkuu ristiriitaisia tietoja.
Haastattelimme Aleppon tilanteesta Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajaa kapteeni Juha Kukkolaa ja kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiativen Lähi-idän asiantuntijaa Mikko Patokalliota.
1. Miksi Aleppon itäosia pyritään evakuoimaan?
Kukkola: Jotta hallituksen joukot liittolaisineen voivat saada Itä-Aleppon alueen haltuunsa, niin se on tyhjennettävä vihollistaistelijoista ja heitä tukevista siviileistä.
Toisaalta hallitus voi haluta suorittaa väestönsiirtoja, joiden tarkoituksena on valmistautua tuleviin poliittisiin järjestelyihin.
Hallituksen näkökulmasta tietyt hankalat etniset ja uskonnolliset kansanosat kyetään tällä tavoin siirtämään määrätyille alueille. Hallitus saa siten turvattua ja eheytettyä ydinalueensa.
Yksi näkemys on, että jos kapinallisia ei päästettäisi pois tuolta alueelta, heidät pitäisi vangita. Se on kyseenalaista, onko hallituksella kykyä vangita suuria määriä taistelijoita.
Kapinalliset pelkäävät mahdollisten vangitsemisten johtavan teloituksiin. Tarjoamalla heille poistumismahdollisuutta vältetään katkera loppuun asti taistelu.
Kun kapinallistaistelijat siirretään pois asutuskeskuksista ja siviilien keskuudesta esimerkiksi Idlibin alueelle, heitä vastaan voidaan jatkaa taistelua vielä kovemmilla otteilla.
2. Ketä Aleppon itäosasta on tarkoitus evakuoida ja minne heidät viedään?
Uutistoimistot: Turkin ja Venäjän välittämän sopimuksen mukaan kaupungin itäosasta pitäisi evakuoida noin 5 000 kapinallistaistelijaa ja heidän perheenjäseniään.
Evakuoitavat on määrä kuljettaa Idlibin maakuntaan. Idlibiä hallitsee kapinallisliittouma, jossa on mukana muun muassa terroristijärjestö al-Nusran rintama.
Turkki on kertonut perustavansa itäisestä Alepposta poistuville siviileille pakolaisleirejä, joihin mahtuu yhteensä 80 000 ihmistä.
Patokallio: Moni on huolissaan Aleppon oppositioaktivistien kohtalosta. YK on saanut tietoa, että hallintoa lähellä olevat joukot ovat toteuttaneet teloituksia.
On vahvoja syitä epäillä, että hallinnon käsiin joutuvat aktivistit eivät välttämättä pääse vapaiksi. Heillä on syytä pelätä oman turvallisuutensa puolesta.
Aktivistit varmaankin toivovat pääsevänsä pois evakuoinnissa mieluummin kuin antautuvat hallituksen joukoille.
3. Miksi evakuoinnit ovat viivästyneet?
Uutistoimistot: Sodan eri osapuolet kiistelevät viivästyksen syistä. Kapinalliset ja Turkki syyttävät Syyrian armeijaa sekä iranilaisia shiiajoukkoja tulitauon rikkomisesta
Venäjän mukaan jokin kapinallisryhmä tulitti saattuetta, jonka oli määrä kuljettaa Aleppon itäosasta evakuoitavia kapinallistaistelijoita Idlibiin.
Kukkola: Tilanne alueella on epäselvä. Se, että osapuolet syyttelevät toisiaan, on täysin normaalia. Tuossa konfliktissa ensimmäisenä kuoli totuus.
Patokallio: Syyrian hallitus on lisännyt uuden vaatimuksen evakuointiin. Hallitus haluaa vetää joukkojaan ja siviilejä pois omilta alueiltaan, jotka ovat opposition saartamia Idlibin maakunnassa. Tämän kytkykaupan selvittäminen vie lisää aikaa.
4. Millaisista ryhmistä Itä-Aleppon kapinalliset koostuvat?
Patokallio: Itäinen Aleppo on ollut saarrettu niin pitkään, että vahvan tiedon saaminen alueelta on haastavaa.
Siellä on aika laaja läpileikkaus erilaisia kapinalliselementtejä kuten paikallisia oppositioryhmittymiä, erilaisia islamistisia ryhmittymiä ja al-Nusran rintaman (Jabhat Fateh al-Sham) jihadistitaistelijoita.
Itä-Aleppon kapinallistaistelijoiden nykyisiä määriä on mahdoton arvioida. Syksyllä alle viidennes eli noin 3 000 taistelijaa oli al-Nusran riveissä ja loput noin 12 000 taistelijaa kuului muihin oppositioryhmiin.
Kukkola: Syyrian hallituksen ja Venäjän näkökulmasta kaikki, joita vastaan he taistelevat, ovat terroristeja. Se on täysin tarkoitushakuista, koska terroristi-sanalla voidaan mustamaalata vastustaja ja oikeuttaa rajutkin toimet.
Eri lähteiden tietojen mukaan siellä on ääriaineksia. Siellä on ollut ja on varmaan vieläkin maltillisiakin aineksia. Se on kohtuullisen sekalainen joukko, joka ei ole kyennyt täysin yhdistymään missään vaiheessa Itä-Aleppon saarron aikana.
On hyvin vaikea sanoa, mikä tilanne kapinallisten keskuudessa on tällä hetkellä. Tilanteen kiristyminen saattaa johtaa siihen, että ääriainekset saavat vaikutusvaltaa kapinallisten keskuudessa Itä-Aleppossa ja muuallakin.
Esimerkiksi al-Nusran joukot ovat olleet paremmin aseistautuneita ja motivoituneempia, joten muut vähän maltillisemmat ryhmät ovat joutuneet liittoutumaan pakosta heidän kanssaan. Se on lisännyt ääriryhmien vaikutusvaltaa.
5. Missä kapinallisilla on vielä alueita hallussaan?
Kukkola: Kapinallisilla on merkittäviä alueita hallussaan ennen kaikkea Syyrian luoteisosassa Idlibin alueella. Sielläkään ei ole enää merkittäviä isoja asutuskeskuksia.
Kapinallisilla on myös yksittäisiä "taskuja" pääkaupunki Damaskoksen lähialueella. Myös Homsin ja Haman välissä on yksi isompi kapinallisalue ja etelässä on Daraan alue.
Turkki tukee Eufratin kilpi -operaatiossaan Vapaan Syyrian armeijan FSA:n hyökkäystä Isistä vastaan. FSA:lla on hallussaan alueita Syyrian pohjoisosissa lähellä Turkin rajaa.
6. Mitä Venäjä tavoittelee Syyriassa?
Kukkola: Venäjä tukee Syyrian hallitusta taistelussa kapinallisia vastaan ja osittain Bashar al-Assadia henkilönä, mutta ei ehkä niin tiiviisti kuin aikaisemmin.
Omien sanojensa mukaan Venäjä on siellä taistelemassa kansainvälistä terrorismia vastaan. Väitteessä on perää siinä mielessä, että monet Isisin vierastaistelijoista ovat saapuneet Venäjältä tai sen naapurimaista.
Jos vierastaistelijat palaisivat tai Isisin aate leviäisi Keski-Aasiaan, Kaukasukselle tai Venäjän muslimiväestön keskuuteen, niin se olisi Venäjälle merkittävä turvallisuusuhka.
Pääosa Venäjän ja Syyrian hallituksen sotatoimista on kuitenkin kohdistunut kapinallisia vastaan, jotka eivät ole Isistä. Ainakin tässä vaiheessa Venäjän tavoitteet ovat olleet jotkin muut kuin Isisin tuhoaminen.
Syyria on ollut Venäjän liittolainen Lähi-idän alueella. Syyrian kautta Venäjä pystyy vaikuttamaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asioihin.
Venäjä on Syyriassa myös esittelemässä omaa sotavoimaansa. Se on tuonut alueelle lähes koko kirjon uudesta kalustostaan.
Uusia aseita on voitu esitellä mahdollisille ostajille. Venäjä toivoo asekaupan tuovan tuloja valtion kassaan, kun öljyn hinta on alhaalla.
Patokallio: Syyriassa ei voida edistää mitään rauhansuunnitelmaa ilman Venäjän siunausta. Aleppon valloitus tulee Venäjän kannalta hyvällä hetkellä, koska se tapahtuu Yhdysvaltain presidenttikausien välissä.
Tämä antaa Venäjälle tilaisuuden muuttaa Syyrian diplomaattista pelikenttää hyvin vahvasti. Kun presidentti Donald Trump nousee Valkoiseen taloon, niin hänellä on edessään uusi asetelma, jossa Venäjä pystyy vetämään neuvotteluja itselleen myönteiseen suuntaan.
Lähteet: AP, AFP, Reuters, Tass, Yle Uutiset