Haaparanta-Tornioon halutaan logistiikkakeskus palvelemaan Kiinasta Pohjoismaihin suuntautuvaa junaliikennettä. Seutu sopisi pohjoisen solmukohdaksi, mutta haaveiden tiellä on vielä yksi iso este: puuttuva sähköistys Laurila-Tornio -rataväliltä.
Uudeksi silkkitieksi kutsuttu yhteys on jo auki Kouvolaan ja Joensuuhun: molempien kaupunkien kautta kulkee rautateitse tavaraa Venäjän ja Kazakstanin kautta Kiinaan.
– Junareitti Zhengzhousta Kouvolaan on 8132 kilometriä, eli se on selvästi lyhin maareitti Kiinasta Eurooppaan, perustelee reitin etuja Kouvola Innovation Oy:n logistiikan kehittämispäällikkö Simo Päivinen.
Pitkään Venäjän logistiikan parissa työskennellyt Päivinen vakuuttaa, että yhteys on myös erittäin turvallinen. Yritykset ovat kiinnostuneita yhteydestä, koska nopea ja varma yhteys on niille kilpailutekijä.
– Stora Enso on kuljettanut junalla liukosellua Kiinaan. He laskevat, että junayhteys säästää ajassa jopa kuukauden, joten pääoma vapautuu nopeammin kun tavara saadaan perille aiemmin, kertoo Joensuun alueen kehittämisyhtiö Josekin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen.
Sähköittä logistiikkakeskusta ei tule
Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara näkee hankkeessa suuria mahdollisuuksia. Hänen mukaansa Haaparanta haluaa olla tulevaisuudessa koko Barentsin alueen kansainvälinen keskus. Tätä logistiikkakeskus tukisi hienosti.
Tornio, Haaparanta ja alueen yrittäjäjärjestöt aikovat alkuvuoteen mennessä selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia logistiikkakeskuksen saamiseksi olisi ja mitä mahdollisuuksia se alueelle avaisi.
Tällä hetkellä suurin mutta asian tiellä on Laurila-Tornio -rataväliltä puuttuva sähköistys.
– Se on asia, mikä tietysti pitää olla kunnossa, jos siinä meinataan sähköllä junia liikuttaa, muistuttaa Simo Päivinen.
Testijuna liikkeelle kevättalvella
Kiina on uuden silkkitien suhteen vakavissaan, sillä se arvioi sen vahvistavan Kiinan asemaa maailmantaloudessa. One Belt, One Road -hankkeessa yhdistyy rautatieyhteyden lisäksi myös merireitti. Kokonaisuuteen liittyviin infrahankkeisiin on varauduttu käyttämään kymmeniä miljardeja dollareita.
Radan toisessa päässä Kiinan Zhengzhoussa on Aasian suurin ratapiha. Kaupungissa on kahdeksan miljoonaa asukasta ja koko Kiinassa 1,3 miljardia. Simo Päivisen mukaan säännöllisen junayhteyden saaminen Suomesta Kiinaan ei kuitenkaan edellyttäisi valtavia tavaramääriä.
– Me on laskettu, että viikoittaiseen junayhteyteen pitäisi olla sellainen kolmesta neljään tuhatta konttia per vuosi, Päivinen sanoo.
Joensuussa järjestetyssä seminaarissa kyseltiin osallistujayritysten tarpeita Kiinan kuljetuksille. 40 yrityksen yhteenlaskettu kuljetustarve Kiinaan oli 3000 konttia ja Kiinasta Suomeen 14 000 konttia.
Ensimmäinen testijuna liikenteen aikatauluttamiseksi on määrä saapua Kouvolaan alkuvuonna.