1) Mistä kiistellään?
Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue haluaa rajoittaa tiedotusvälineiden toimintaa parlamentissa. Esityksen mukaan parlamenttiin pääsisi vain kaksi toimittajaa kustakin tiedotusvälineestä, eivätkä he saisi kuvata istunnoista sen enempää videota kuin valokuviakaan. Laki ja oikeus -puolue on perustellut esitystä sillä, että haluaa taata mukavan työympäristön sekä kansanedustajille että toimittajille.
Esityksen vastustajien mukaan kyse on lehdistönvapauden rajoittamisesta. Vastalauseena joukko opposition edustajia ryhtyi miehittämään pääistuntosalin puhujakoroketta. Tempaus johti siihen, että hallituspuolue siirsi budjettiäänestyksen perjantaina pienempään saliin, minkä vuoksi oppositio pitää nyt koko budjettiäänestystä laittomana.
Käytännössä Puolan hallituksen ja opposition napit ovat olleet vastakkain jo pitkään. Oppositio katsoo Laki ja oikeus -puolueen romuttavan Puolan demokratiaa puuttumalla sen kulmakiviin: oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sekä tiedonvälityksen vapauteen.
Laki ja oikeus -puolue on muuttanut perustuslakituomioistuimen toimintaa ja tuomarikuntaa sekä rajoittanut median toimintaa esimerkiksi nimittämällä Puolan julkisen yleisradioyhtiön johtoon suosikkinsa.
2) Mikä "Laki ja oikeus"?
Laki ja oikeus -puolue sai murskavoiton viime vuoden parlamenttivaaleissa ja enemmistön sekä parlamentin ylä- että alahuoneeseen. Puolue on arvokonservatiivinen, lähellä katolista kirkkoa ja vastustaa aborttia sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Puoluetta johtaa lento-onnettomuudessa kuolleen entisen presidentin Lech Kaczyńskin kaksoisveli Jarosław Kaczyński. Häntä pidetään puolueen vahvimpana vallankäyttäjänä, vaikka pääministerin tehtäviä hoitaa Beata Szydło.
3) Miksi puolalaiset tukevat Laki ja oikeus -puoluetta?
Laki ja oikeus -puolue kampanjoi eliittiä vastaan, lupasi tasa-arvoisempaa talouskasvua ja sosiaaliturvan parantamista. Puolue lupasi esimerkiksi nostaa minimipalkkaa ja lapsilisiä sekä laskea eläkeikää.
Puolan viime vuosien talouskasvu ei ole jakautunut tasaisesti, ja erityisesti Puolan köyhemmällä maaseudulla Laki ja oikeus -puolueen lupaukset upposivat otolliseen maaperään ja siivittivät tietä vaalivoittoon.
4) Mitä mieltä EU on Puolan kehityksestä ja mitä EU on tehnyt?
EU on seurannut hyvin huolestuneena Puolan kehitystä. Viime tammikuussa aloitettiin ensimmäistä kertaa EU:n historiassa jäsenmaan demokratian tilan tutkinta, ns. oikeusvaltioperiaatemekanismin aktivoimisen kautta. Osana tätä tutkintaa EU-komissio katsoi viime kesänä, että Puolassa oikeusvaltioperiaate on uhattuna. Komissio antoi Puolalle kolme kuukautta aikaa panna perustuslakituomioistuimensa kuntoon. Komission mukaan esimerkiksi tuomioistuimen päätösten pitäisi olla julkisia.
Puola antoi monisivuisen vastauksensa komissiolle lokakuussa. Vastausta ei ole julkistettu, mutta Laki ja oikeus -puolue on sanonut, ettei EU:n pidä sekaantua Puolan sisäisiin asioihin. Jos Puola ei noudata EU:n ohjeita, se voi menettää äänestysoikeuden tai EU-tukia. Komissio voi esittää Puolan rankaisemista, mutta siihen tarvitaan jäsenmaiden hyväksyntä. Demokratiaa rapauttavista otteista Puolan tapaan arvosteltu Unkari tuskin sallii Puolan rankaisemista.