Aalto pyyhkäisisi kuusikerroksisen talon
YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö, WMO julkisti tiistaina kaikkien aikojen korkeimman aallonmittaustuloksen, kertoo uutistoimisto AFP.
Huikea 19 metrin (62,3 jalan) aalto mitattiin Pohjois-Atlantilla. Mitattu aallonharja nousee korkeammalle kuin kuusikerroksinen talo. Aallon korkeus määräytyy aallonharjan etäisyydestä aallon pohjaan.
– Tämä on ensimmäinen kerta kun aallon mittaustulos yltää 19 metriin. Se on merkittävä tulos, sanoi WMO:n apulaisosastopäällikkö Wenjian Zhang lausunnossaan.
Automaattinen mittauspoiju osoitti turboaallon nousseen 4. helmikuuta 2013 kello kuusi (GMT) Britannian ja Islannin välisellä alueella, WMO:sta kerrotaan. Suuri aalto muodostui sen jälkeen, kun "erittäin vahva" kylmä rintama oli kiitänyt alueen läpi jopa 81 kilometriä tunnissa (43,8 solmua tunnissa). Aiempi aaltojen korkeusennätys oli 18,3 metriä, joka on mitattu joulukuussa 2007 ja samoin Pohjois-Atlantilla.
Tuhon aiheuttaneen asteroidin jäjillä
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Meksikonlahden pohjasta suuren määrän nikkeliä, kertoo BBC. Löytö saattaa olla jälki 66 miljoonaa sitten tapahtuneesta asteroiditörmäyksestä, joka tappoi maapalloa hallinneet dinosaurukset sukupuuttoon.
Yhdysvalloista ja Britanniasta kotoisin olevat tutkijat ovat suorittaneet syväporausta ns. Chicxulubin kraaterissa, joka sijaitsee Meksikonlahdessa, aivan Jukatanin niemimaan edustalla. Kraaterin uskotaan syntyneen 14 kilometriä halkaisijaltaan olleen asteroidin paineaallosta.
Kraaterin pohjalta, 1 300 metriä merenpohjan alta, pora löysi huomattavan määrän nikkeliä.
Dinosaurusten ohella liitukaudella iskenyt asteroidi tappoi 75 prosenttia kaikista elämänmuodoista. Yksi tutkijoiden teoria on, että asteroidista vapautuneet metallit olisivat myrkyttäneet monet eliöt.
Mistä suomalaiset ovatkaan kotoisin?
Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä. Toimittaja Jani Kaaron laajassa Tiede-lehden artikkelissa kerrotaan, että alun perin Suomessa ei puhuttu suomea, vaan kullakin heimolla oli oma kielensä. Näistä kielistä saadaan vinkkiä vanhoista paikannimistä, kuten Saimaa, Koli ja Imatra.
Suomen alueen on arvioitu olleen jään peittämä vielä 10 000 vuotta sitten, mutta viimeaikaiset asutuslöydöt ovat tätäkin vanhempia. Väkeä tänne on vaeltanut jääkauden jälkeen ainakin Ukrainan ja Espanjan alueelta. Näiden esi-isiemme geeniperimä näkyy meissä edelleen.
Ilmakehän metaanipitoisuus kasvussa
Metaanin määrä ilmakehässä on kasvanut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Tämä on yllättänyt ilmastotutkijat.
Metaanipäästöjen kasvu vaikeuttaa yrityksiä hillitä ilmastonmuutosta. Metaani lämmittää planeettaa näet noin 28 kertaa niin paljon kuin vastaava määrä hiilidioksidia. Toistaiseksi metaanin osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on noin 16 prosenttia, mutta se voi nousta.
Metaanin kasvu ilmakehässä kiihtyi vuonna 2007. Se on kiihtynyt entisestään vuosina 2014 ja 2015. Uusi tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Environmental Research Letters -tiedelehdessä.
Helsingin Sanomat on kerännyt myös yhteen kiinnostavia tiedeuutisia.
Vuoden tiedekuvia
Tiedejulkaisu Nature on koonnut vuoden 2016 mielenkiintoisimmat tiedekuvat omaksi artikkelikseen. Kuvista löytää näkökulmia aina avaruudesta molekyylien rakenteesen.
Sauna, viina ja terva...
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan runsas saunominen voi pienentää dementiaan sairastumisen riskiä. 20 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu.
Tutkimukseen osallistui yli 2 000 keski-ikäistä itäsuomalaista miestä. Heitä seurattiin 20 vuoden ajan. Vanhimmat tutkitut ovat nyt yli kahdeksankymppisiä.
Saunomistottumusten perusteella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: kerran viikossa saunovat, 2–3 kertaa viikossa saunovat ja 4–7 kertaa viikossa saunovat. Kerran viikossa saunovat oli tutkimuksen vertailuryhmä.
– Meiltä on kysytty, miksei verrokkiryhmänä ole sellaisia suomalaisia, jotka eivät saunoneet ollenkaan. Heitä oli kuitenkin tutkittavissa niin vähän, ettei tulos olisi ollut tilastollisesti edustava, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta naurahtaa.