Mäntyharjulaisesta Veli Saalastista tuli joulupuukauppias puolivahingossa. Hän keräili isänsä mailla kasvavia joulukuusen näköisiä puita ja kokeili, menisivätkö ne kaupaksi. Meniväthän ne. Nykyisin Saalasti tuottaa myyntiin pari sataa kuusta vuodessa.
Valtaosa on perinteistä metsäkuusta, mutta joukossa on myös mustakuusta, joka sopii miedon tuoksunsa vuoksi allergikoille metsäkuusta paremmin. Myyntikokoon puut kasvavat 6–10 vuodessa.
– Jotkut puut valmistuvat nopeasti ja jotkut puut eivät meinaa valmistua millään. Jokainen puu on omanlaisensa yksilö, Saalasti sanoo.
Yli viidentoista vuoden ajan joulupuita tuottaneella miehellä on selkeä näkemys siitä, millaiset joulupuut nykyään menevät kaupaksi.
– Luonnonkuusella on oma ostajakunta, mutta tuo niin sanottu Aku Ankka -kuusi on se, mitä kaikki haluaa.
Aku Ankka -kuusella Saalasti tarkoittaa kolmiomaista, tuuheaa puuta. Niitä kasvaa jonkin verran ihan luonnostaan, mutta pääosin muotovaliot puut kasvatetaan leikkaamalla niitä vuosittain.
Joulupuun ulkomuoto ei ole sattumaa vaan kovan työn tulos
Juvalaisen Osmolan Joulupuutilan isäntä Vesa Penttinen vertaa joulupuun kasvatusta puutarhatuotteiden viljelyyn.
– Kun kasvatetaan puutarhatuotetta, niin se vaatii muotoilua, leikkaamista. Kaksi kertaa vuodessa, jos halutaan oikein hyvälaatuisia puita, sanoo Penttinen.
Muotoleikkaukset aloitetaan, kun puu on kasvanut noin metrin mittaan. Jo tätä ennen korjataan yksittäisiä virheitä: karsitaan puiden tyviä, tasoitetaan oksiston epäsymmetrisyyttä ja oikaistaan latvoja. Lisäksi joulupuiden kasvatus vaatii lannoitusta sekä rikkaruohojen ja hyönteisten torjuntaa.
Osmolan Joulupuutilalla kasvaa perinteisen metsäkuusen lisäksi serbiankuusta ja mustakuusta. Yhdysvaltojen länsiosissa käytetään joulupuuna myös mäntyä, joten sitäkin Penttinen on alkanut kokeeksi kasvattaa.
– Muotoilun ajoitus on vähän vaikeampaa kuin tavallisessa kuusessa. Kuusen voi leikata milloin tahansa, mutta männyn leikkaaminen pitää katsoa kellosta.
Penttinen on Suomen Joulupuuseuran hallituksen jäsen. Joulupuuseura edistää joulupuiden ja leikkohavujen kasvattajien toimintaedellytyksiä ja vastaa alan koulutuksesta ja tiedotuksesta.
– Joulupuuseurassa pohditaan sellaista mahdollisuutta, että jos luonnosta löytyy genetiikaltaan sopivan hidaskasvuisia, muodoltaan luonnostaan joulupuuksi kasvavia puita, niin niistä tulevaisuudessa joko varttamalla tai solukkomonistuksella voisi tehdä helpommin kauniita joulupuita, kertoo Penttinen.
Joulupuukauppias toivoo paksuja hankia
Joulupuuseura arvioi Suomessa olevan noin 500 joulupuukasvattajaa. Vesa Penttisen mukaan ammattimaisia joulupuun kasvattajia on vain kourallinen, loput tekevät sitä sivutyönään tai harrastuksenaan. Penttisellekin joulupuutilan pyörittäminen on sivuelinkeino.
Taloustutkimuksen vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa sytytetään jouluvalot vuosittain noin puoleentoista miljoonaan puuhun. Näistä yli miljoona on peräisin kotimaisten joulupuukasvattajien tiloilta.
– Pitkässä trendissä joulupuiden kysynnässä on ollut hienokseltaan laskua, johtuen ehkä muovipuusta. Saattaa olla, että jouluperinne hakee sijojaan, arvioi Penttinen.
Vuosittaiset heilahtelut selittyvät kuitenkin – yllätys yllätys – säällä.
– Suuremmat heilahtelut saattaa johtua esimerkiksi siitä, että lumen määrä on ollut viimeiset neljä vuotta joulun aikaan tosi pieni, eli on ollut suuremmat mahdollisuudet käydä hakemassa kuusi omalta mökiltä tai metsätilalta autolla.
– Joulukuusikauppias tietysti toivoo puoli metriä lunta ennen joulua, se olisi mukava joululahja meille, sanoo joulupuukasvattaja Vesa Penttinen.