Kun syli ei ole aina lapselle avoin, kun itku aiheuttaa raivoreaktion tai kun kasvatuskeinoina ovat lyönti ja läimäys, niin taustalla voi olla vanhemman omaa mieltä järkyttänyt varhainen kokemus.
Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologi ja psykoterapeutti Anne Suokas Cunliffen mukaan lapsuudessaan traumatisoituneita vanhempia on enemmän kuin henkisiä vammoja Suomen sodissa saaneita sotilaita, kertoo Traumaterapiakeskus ry:n psykoterapeutti Petteri Mankila.
Mankila korostaa, ettei kyse ole yksittäisestä kokemuksesta, vaan kokonaisesta ajanjaksosta, jossa tapahtumia on ollut toistuvasti.
– Vanhempi on varhaislapsuudessaan tullut kaltoin kohdelluksi, laiminlyödyksi tai molempia. Se on voinut olla seksuaalista hyväksikäyttöä tai fyysistä tai henkistä väkivaltaa, Mankila kertoo.
Vanhempi on varhaislapsuudessaan tullut kaltoin kohdelluksi, laiminlyödyksi tai molempia. Petteri Mankila
Vanhemman trauma voi ilmetä esimerkiksi alkoholinkäyttönä, johon liittyy riitoja. Niistä johtuen lapsi voi jäädä huomiotta ja häntä saatetaan laiminlyödä.
– Lisäksi arki voi olla epäsäännöllistä ja kasvatustavat saattavat vaihdella, jolloin lapsi joutuu sinnittelemään koko ajan ja itse ennustamaan ja ennakoimaan omaa huolenpitoaan, Mankila täsmentää.
– Tilanteet ovat lapselle traumatisoivia. Hän joutuu kehittämään itselleen tuntosarvet. Lapsi joutuu selviämään tai huolehtimaan itsestään tai pienemmistä sisaruksistaan. Hän ei saa sitä, mitä tarvitsee aikuiselta. Traumaterapiakeskus ry:n psykoterapeutti Kirsti Keskitalo lisää.
Vauvan keho muistaa
Lapsi voi tulla laiminlyödyksi myös yksittäisessä tilanteessa, jos vanhempi keskittyy omaan tekemiseensä ja huomio on jossakin muualla kuin lapsen tarpeessa. Petteri Mankila huomauttaa, ettei kyse ole pelkästään kännykkään tuijottamisesta ja some-elämään sujahtamisesta.
– Yksikään vanhempi ei voi eikä pysty huomioimaan lasta sataprosenttisesti, Petteri Mankila lohduttaa nykyvanhempia.
Ihan pienikin vauva voi traumatisoitua, vaikka hän ei muista. Kirsti Keskitalo
Psykoterapeutti Kirsti Keskitalo huomauttaa, että olennaista on vanhemman oma oireilu. Mikäli hän siitä johtuen uppoutuu esimerkiksi jatkuvasti someen eikä pysty irtautumaan ja olemaan lapsen käytettävissä.
Traumaoireet voivat esiintyä lamaantumisena tai ihminen ei kuule eikä näe, mitä ympärillä tapahtuu.
Kirsti Kestitalo kertoo, että esimerkiksi lapsen itku tai kiukuttelu voi aiheuttaa sen, että aikuinen menettää oman kontrollikykynsä ja on sitten väkivaltainen.
– Mitä pienempi lapsi on, niin sitä vahingollisempaa se on. Ihan pienikin vauva voi traumatisoitua, vaikka hän ei muista, Kirsti Keskitalo kertoo ja lisää, että tapahtumat piirtyvät ikään kuin vauvan kehon muistiin, jolloin ne voivat myöhemmin, aikuisiässä ilmetä fyysisinä oireina.
Tilanteita voi olla vaikea tunnistaa, mutta lapsuudessaan traumatisoituneet vanhemmat voivat saada apua. Traumaterapiakeskus on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen hoitomallin omassa lapsuudessaan pitkäkestoisesti traumatisoituneille.