Koronavirusepidemian toinen aalto Suomessa ei ole mitenkään vääjäämätön tapahtuma, muistuttavat useat asiantuntijat.
Epidemiassa eletään nyt vaihetta, jossa ensimmäinen tautiaalto on onnistuttu taltuttamaan. Uusien tartuntojen ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on laskussa.
Julkisuudessa ovat olleet eniten esillä ennusteet, joissa nykytilannetta seuraa todennäköisesti voimakkaampi toinen tartunta-aalto. Tästä lähtökohdasta on laadittu muun muassa hallituksen koronastrategian tueksi tilaama raportti. Samaa sanomaa toi ruotsalaisasiantuntijan viikko sitten antama synkkä arvio Suomen tilanteesta.
Monet tutkijat ympäri maailmaa ovat kuitenkin tuoneet esille, että koronaviruksen syksyinen aalto ei ole välttämättömyys. Ihmisten käyttäytymisellä on epidemian jatkon kannalta iso merkitys.
Aaltoteorian varmuus kyseenalaistetaan tässä Oxfordin yliopiston tutkijaryhmän artikkelissa. Tässä Minnesotan yliopiston artikkelissa puolestaan kuvataan kolme vaihtoehtoista polkua:
- Matalia huippuja ja laaksoja. Ensimmäistä pandemia-aaltoa seuraa tulevien vuosien aikana useita pienempiä aaltoja. Rajoituksia saatetaan joutua lieventämään ja kiristämään useaan otteeseen.
- Voimakas syksyinen aalto. Ensimmäistä pandemia-aaltoa seuraa huomattavasti voimakkaampi aalto. Rajoituksia joudutaan ottamaan käyttöön uudelleen syksyllä. Muun muassa vuosien 1918–1919 tuhoisa influenssapandemia noudatti tämänkaltaista muotoa.
- Kyteminen. Koronavirus jatkaa leviämistä ensimmäisen pandemia-aallon jälkeen ilman selkeää aaltoa. Ihmisiä sairastuu ja kuolee, mutta uusiin rajoituksiin ei välttämättä tarvitse turvautua.
Myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta viittasi Ylen haastattelussa perjantaina siihen, että asiantuntijoiden arviot seuraavasta aallosta olisivat "viime aikoina muuttuneet".
"Jos se onnistuu, toista aaltoa ei välttämättä tule"
Suomessa useimmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemat mallinnukset noudattavat edellä mainituista keskimmäistä vaihtoehtoa. Ison aallon uhka on myös hallinnut julkista keskustelua, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.
Kuitenkin yhteiskunnalliset toimet ovat Julkusen mukaan tähdänneet siihen, että taudin leviäminen estetään. Hän pitää mahdollisena jopa skenaariota, jossa virus tukahtuu kesällä eikä enää merkittävässä määrin palaa.
– Jos se onnistuu, mitään toista aaltoa ei välttämättä tule ja tauti pysyy poissa.
Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä virus on mahdollista tukahduttaa niin, että sairastuneiden kokonaismäärä jää Suomessa pieneksi. Uudenmaan ulkopuolella nähtäisiin vain satunnaisia sairastumisia.
Muita vaihtoehtoja ovat hänen mukaansa epidemian jatkuminen pitkänä ja heikkona sekä voimakas toinen aalto. Lehtonen ei kuitenkaan pidä toista aaltoa niin todennäköisenä kuin mallinnuksista voi päätellä.
THL:n ylilääkäri: Mallinnukset eivät ennusta, mitä todennäköisesti tapahtuu
THL:n mallinnusryhmään kuuluvan ylilääkäri Tuija Leinon mukaan hallituksen raporttiin tehtyjä mallinnuksia ei pidäkään nähdä todennäköisinä skenaarioina siitä, miten koronaepidemia etenee. Niiden tarkoitus oli vertailla tehohoitopaikkojen riittävyyttä erilaisissa skenaarioissa.
Laskelmissa on muun muassa oletettu, että viruksen tartuttavuus nousee takaisin huippuunsa, kun rajoitukset poistetaan. Se tarkoittaisi, että ihmiset unohtaisivat kevään aikana oppimansa viruksentorjuntakeinot.
Toisaalta mallinnuksissa esitetyt graafit epidemian voimakkuudesta ovat perustuneet väärään tietoon virukselle immuunien suomalaisten määrästä.
Mikä sitten on todennäköinen skenaario tästä eteenpäin? Leinon mukaan muissa Pohjoismaissa ajatellaan tällä hetkellä, että koronaepidemian tulevaisuus on eräänlaista hidasta kytemistä. Samaa hän pitää realistisena Suomelle.
– Rajoituksia poistetaan ja rajoja avataan, mutta tartunnat saadaan hallintaan. Luulen, että siihen voitaisiin päästä hyvin pitkälle ihmisten omien toimien avulla ilman, että valtiollisia rajoituksia tarvitaan.
Siis kertauksena: vältä lähikontakteja, jää sairaana kotiin, pese kädet ja muista yskimisetiketti. VTT:n mukaan myös maskit auttavat, vaikka niistä terveysviranomaiset eivät olekaan antaneet suosituksia.
"Me emme tiedä"
Tanskassa valtionepidemiologi Kåre Mølbak sanoi jopa pitävänsä toista korona-aaltoa "hyvin epätodennäköisenä", koska maa on oppinut torjumaan virusta.
Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortin mukaan yksi syy "toisen aallon teorian" yleisyyteen on siinä, että monet aikaisemmat influenssapandemiat ovat edenneet niin. Nyt kyseessä on kuitenkin eri virus. Sen vuoksi toisesta aallosta ei pitäisi puhua välttämättömyytenä.
– Me emme tiedä, mitä tapahtuu. Tiedämme vain, että virus on levinnyt maapallolla laajalle, mutta suuri osa väestöstä ei ole sitä vielä saanut.
Yhtenä vaihtoehtona Nuorti pitää koronaviruksen sopeutumista ja lievenemistä kiertämään väestössä "kausi-koronana", kuten aiemmissa influenssapandemioissa on tapahtunut.
Suomen tavoitteet koronaviruksen torjuntaan ovat herättänyt hämmennystä, kun terveysviranomaiset ja hallitus ovat antaneet niistä ristiriitaisia lausuntoja. Perjantaina pääministeri Sanna Marin kiteytti asian: tavoite on estää taudin leviäminen. Hän myös lisäsi, että Suomessa on varauduttava mahdolliseen syksyiseen tautiaaltoon.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin
Analyysi: Mitä Marin tarkoittaa, kun hän puhuu tartunnan leviämisen estämisestä Suomessa?