TUKHOLMA/HELSINKI On keskiviikko ja kello lyö 14 kansanterveysvirastossa Tukholmassa.
Anders Tegnell kävelee turvallisuudesta vastaavan vartijan perässä lavalle. Yllään hänellä on tavaramerkiksi tullut neule ja vierellään muita viranomaisia.
Paikalla on vajaat 50 toimittajaa, niin monta kuin rajoitukset sallivat. Ruotsalaisten medioiden lisäksi joukossa on Ranskan televisio, ja toimittajajoukosta kuuluu myös italiankielistä puhetta.
Tilanne käydään läpi edellisiltä päiviltä tutun kaavan mukaan. Ensin koronapandemian kehitys maailmalla ja sitten Ruotsissa. Montako tartunnan saanutta, montako tehohoidossa olevaa potilasta, montako kuollutta.
Tieto kuolonuhrien määrästä kerrotaan samalla äänensävyllä kuin kaikki muukin. Kaikki ovat hiirenhiljaa, kun lukumäärä kerrotaan – niin viranomaiset kuin toimittajatkin.
Jokainen tuntuu odottavan, kuullaanko tänään mitään uutta. Jotain, mikä kertoisi, onko tilanne parempi tai vakavampi kuin vielä eilen.
Kasvoilla enemmän vakavuutta
Tilaisuuden lopuksi on aikaa kysymyksille. Tegnell vastaa kärsivällisesti ja selkeästi, kuten aina.
Tästä ruotsalaiset pitävät. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan miltei 70 prosenttia ruotsalaisista uskoo Tegnellin kykyihin epidemian hallinnassa.
Tegnellin kasvot on ikuistettu Ruotsissa muun muassa tatuointeihin, julisteisiin ja leivoksiin.
Miehestä itsestään kansan valtaisa huomio tuntuu oudolta, kuten hän kertoo Ylen haastattelussa tiedotustilaisuuden jälkeen.
– Voit kysyä Mikalta (THL:n johtaja Salminen), josko hänkin haluaisi tulla ikuistetuksi tatuointiin, niin voimme sitten vertailla niitä, Tegnell nauraa.
Pian valtionepidemiologi kuitenkin vakavoituu. Ruotsin koronavirustilanne ei ole mikään vitsi, kaukana siitä.
Ruotsissa COVID-19-tautiin on perjantaihin mennessä kuollut 3 646 ihmistä. Suomessa kuolonuhreja on 287.
Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta.
Viime päivinä Tegnellin kasvoista on ollut tiedotustilaisuuksissa luettavissa aiempaa syvempää vakavuutta.
Kuolonuhrien määrä ei ole Ruotsissa lähtenyt toivotusti laskuun.
Päivittäisten kuolemantapausten keskiarvo on hieman madaltunut huhtikuun puolenvälin huippuluvuista, mutta koronaan kuolee Ruotsissa edelleen keskimäärin kymmeniä ihmisiä joka päivä.
Vanhusten suojelussa mallia Suomesta
Tegnell myöntää Ylelle, että Suomi on onnistunut tähän mennessä paljon Ruotsia paremmin vanhusten suojelemisessa koronalta.
– Me Ruotsissa voimme ottaa tässä asiassa oppia Suomesta, jotta olisimme yhtä hyviä siinä, Tegnell toteaa.
Vanhainkotien asukkaita on kuollut Ruotsissa COVID-19-tautiin paljon muita Pohjoismaita enemmän. Eniten tapauksia on Tukholman seudulla.
Tegnell kertoo nyt Ylelle, että hoitajien koulutukseen ja hygieniataitoihin on kiinnitetty Ruotsissa erityistä huomiota parin viime viikon ajan, jotta vanhainkotien tilanne paranisi.
Epidemiologi toivoo, että korona ei pääse jylläämään voimalla Suomen hoivakodeissa jatkossakaan. Jos niin kävisi, kuolonuhrien määrä lähtisi Suomessakin kasvuun.
"Strategiamme toimii hyvin"
Ruotsin onnistumisista merkittävimmäksi Tegnell arvioi koronaepidemian hidastamisen niin, että tehohoitopaikat eivät ole loppuneet kesken.
Hänen mukaansa vähintään viidennes tehohoitopaikoista on pysynyt koko kriisin ajan vapaina.
Ruotsalaiset ovat myös noudattaneet hyvin hallituksen antamia suosituksia, esimerkiksi jättäneet menemättä työpaikalle sairaina.
Tegnell sanoo Ruotsin strategian pohjautuvan ruotsalaiseen tartuntataudeilta suojautumisen perinteeseen.
Hänen mielestään strategia näyttää toimineen hyvin, kun kokoontumisrajoituksia on samalla tiukennettu tilanteen mukaan.
– Toki tartuntakäyrämme on Suomea korkeampi, mutta se on riittävän matala, jotta terveydenhuollon toimintakyky säilyy, valtionepidemiologi sanoo.
"Katsomosta huutajia riittänyt"
Tegnellillä on Ruotsissa erittäin positiivinen julkisuuskuva. Tämä käy selväksi, kun asiaa kysyy Tukholman keskustassa asioivilta ihmisiltä tavallisena arkipäivänä.
– Anders Tegnell on tehnyt työnsä hyvin. Hän on hyvä viestinnässä ja on asiantuntija, joten luotan häneen lujasti, sanoo tukholmalainen Errol Koolmeister.
– Uskon, että on kaikille vaikeaa arvioida, miten tämä tilanne kehittyy. Tuntuu hyvältä kuunnella Tegnelliä ja kansanterveysvirastoa, vaikken olekaan paremmin perehtynyt asiaan, pohtii puolestaan Sofia Larsson.
Myös Tegnellin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Norrbottenin läänin johtava tartuntatautilääkäri Anders Nystedt pitää kollegaansa pätevänä asiantuntijana ja hyvänä viestijänä.
Puhelimitse tavoitettu Nystedt sanoo, että Ruotsin hallituksen tuki on Tegnellille tärkeä selkänoja epidemian hoitamisessa.
– Katsomosta huutajia on riittänyt, Nystedt kuittaa Tegnelliin kohdistuvan arvostelun.
Mutta mistä suursuosioon noussut Tegnell on ammentanut oppinsa epidemioiden hoidossa?
Kongo opetti
Lääkäriksi vuonna 1985 valmistuneen miehen mittava työura tartuntatautilääkärinä on sisältänyt avustustyöjaksoja kehittyvissä maissa. Kaakkois-Aasian Laosissa Tegnell osallistui rokoteohjelman laatimiseen 1990-luvun alussa.
Tegnell on nimennyt yhdeksi opettavaisimmista kokemuksistaan osallistumisen ebolaepidemian vastaiseen taisteluun 1990-luvun puolivälissä Kongon demokraattisessa tasavallassa, silloisessa Zairessa.
Ebolavirus levisi räjähdysmäisesti sairaalassa Lounais-Kongon Kikwitissä, ja kymmeniä potilaita ja sairaalan henkilökuntaan kuuluvia kuoli. Paikalliset viranomaiset päättivät, että ketään potilasta ei enää leikata epidemian takia.
Tegnell oppi Kongossa, että mikäli päätöksiä tehdään epidemiatilanteessa hätiköidysti pienen tapausmäärän pohjalta, ihmisiä voi kuolla turhaan.
Kokemukset Kongosta opettivat Tegnellin myös keksimään luovia ratkaisuja ja tekemään asioita eri tavalla kuin kaikki muut.
Niin on tapahtunut nyt, kun Ruotsi on valinnut koronaepidemiassa laumasuojan muodostumiseen tähtäävän strategian.
Ruotsin linjaa arvostellaan
Ruotsin kansanterveysviraston mallinnuksen mukaan jo neljäsosa ruotsalaisista oli immuuneja koronavirukselle toukokuun alkuun mennessä. Ruotsalaiset virologit uskovat immuniteetin kestävän 3–6 kuukautta.
Tegnell ennustaa, että koronaepidemiasta pahimmin kärsineellä Tukholman alueella immuniteetti koronavirusta vastaan on 40 prosenttia toukokuun loppuun mennessä, kun taas Suomessa immuniteetin taso on vasta alle prosentin luokkaa.
Immuniteetin kestosta ei ole kuitenkaan vielä tutkimustietoon pohjautuvaa varmuutta.
22 ruotsalaistutkijaa arvostelikin Tegnelliä huhtikuun puolivälissä julkaistussa yhteiskirjoituksessaan siitä, että Ruotsin strategia asettaa ihmishenkiä vaaraan. Tegnell kuittasi asian kiinnittämällä huomiota tutkijoiden käyttämiin "vääriin lukuihin".
Kaikki tavalliset ruotsalaisetkaan eivät hyväksy Tegnellin ajamaa linjaa. Tukholmalainen Jan Jerring sanoo Ylelle, ettei luota Tegnelliin ja Ruotsin koronastrategiaan.
– Meillä on tämä laumasuojastrategia, ja monet ovat jo tähän mennessä sairastuneet. Kuolinluvut ovat paljon muita Pohjoismaita korkeampia. Olen ollut alusta asti eri mieltä koronakriisin hoitamisesta, mutta toivottavasti olen väärässä, Jerring sanoo.
Tegnellin mielestä vasta vuoden tai kahden päästä nähdään, minkä maan strategia koronapandemiassa oli onnistunein. Hän ajattelee, että rokotteen valmistumiseen asti ihmisten on annettava elää kohtuullisen tavallista elämää.
Sillä välin Ruotsin kansanterveysviraston tiedotustilaisuuksissa kuullaan vielä lukuisia kertoja lakoninen ilmoitus uusien koronakuolonuhrien määrästä.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Valtionepidemiologi: Ruotsissa ensimmäinen koronatapaus ehkä jo marraskuussa (5.5.)
Aiheesta muualla:
Expressen: Så hyllas Tegnell med tatueringar och tröjor (22.4.)