Kaikki alkoi Facebook-päivityksestä, jonka Marko Pulli julkaisi marraskuun puolivälin tienoilla. Se oli haaste, jonka tavoitteena oli kerätä 2 000 euroa köyhille lapsiperheille joulun ruokia varten. Päivityksestä alkoi vyöry, johon Pulli ei ollut osannut varautua.
– Ihmiset alkoivat jakaa sitä ihan hulluna ja haastaa kavereitaan mukaan. 2 000 euron tavoite täyttyi parissa tunnissa. Homma karkasi hyvällä tavalla käsistä, ja lopulta rahaa oli koossa 20 000 euroa. En olisi ikinä uskonut, että tämä menee näin, Pulli kertoo.
Käytännössä kampanja toimi niin, että lahjoittajat kertoivat Pullille haluavansa osallistua jollakin tietyllä summalla. Pulli kirjasi kaiken Excel-taulukoihin ja julkaisi tiedot myös Facebookissa.
– Halusin pitää keräyksen mahdollisimman läpinäkyvänä. Kun lahjoittajia tuli noin 350, meikäläisen, 52-vuotiaan some-ihmeen, nakkisormilla oli aikamoinen työ päivittää lahjoittajat ja summat Facebookiin, Pulli nauraa.
Perheet ovat itkeneet, työntekijämmekin ovat itkeneet. Tiina Palviainen
Lahjoittajina toisia perheitä
Yksityishenkilöt lupautuivat lahjoittamaan pääsääntöisesti muutamia kymppejä, yritykset noin sata euroa. Suurin yksittäinen summa oli 600 euroa.
– Yllättävän monet ihmiset halusivat olla mukana perheenä. Lahjoittajina oli isä ja lapset -tyyppisiä kokoonpanoja. On tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan auttamisen merkityksestä.
Kotkalainen Pulli päätti jo ennen kampanjan aloittamista, että koko summa menee Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen kautta sadan euron arvoisiksi ruokalahjakorteiksi vähävaraisille lapsiperheille. Lahjoittajien laskutuksen on hoitanut ensi- ja turvakotiyhdistys.
– Minä en ole rahoja nähnyt, vaan toimitin yhdistykselle tiedot lahjoittajista ja luvatuista summista.
En olisi ikinä uskonut, että tämä menee näin. Marko Pulli
Lahjoitukset eivät jääneet pelkiksi lupauksiksi, sillä ensi- ja turvakotiyhdistys on saanut lahjoittajilta jo 18 000 euroa. Rahat on suurimmaksi osaksi jo toimitettu eteenpäin.
– Olemme antaneet jokaiselle perheelle kaksi 50 euron lahjakorttia ruokaan. Perheitä on noin 160, ja ne ovat löytyneet hyvin helposti, kertoo Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Palviainen.
Osa lahjakorteista on jakamatta. Joitakin lahjoittajia ei ole vielä tavoitettu, sillä paperilaskujen perille kulkemisessa on ollut ongelmia.
Lapset halusivat karjalanpaistia
Palviainen sanoo, että perheet ovat ottaneet lahjakortit vastaan hyvin kiitollisina ja liikuttuneina.
– Perheet ovat itkeneet, työntekijämmekin ovat itkeneet. Hienointa on ollut, kun jotkut entisistä asiakkaistamme ovat kieltäytyneet avusta ja sanoneet, että antakaa jollekin joka tarvitsee heitä enemmän. Ja tiedän, ettei heidänkään elämänsä ole mitenkään yltäkylläistä.
Yhdistyksellä on myös tiedossa, miten perheet ovat lahjakorttinsa käyttäneet. Palviaisen mukaan niillä on ostettu hyvin tavallisia ruokia. Eräs äiti aikoi tehdä jouluna lastensa toivomaa karjalanpaistia, johon hänellä ei ilman lahjakortteja ollut varaa.
– Paljon on ostettu myös pitkään säilyviä perustarvikkeita kuten makaronia, riisiä ja mausteita. Ei siis todellakaan mitään gourmet-herkkuja.
Kun koko maailmaa ei voi pelastaa, monet alkavat hyvin nopeasti katsoa ympärilleen. Mikko Savelainen
Summa on koko maan mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan jo se, että joku yksityishenkilö lähtee keräämään varoja toimintaan, on harvinaista.
– Tämä on ihan ainutlaatuista. Summa on sitä luokkaa, jonka keskusjärjestö voi saada joltakin yritykseltä, mutta yleensä yritysten lahjoitussummat ovat joitakin tuhansia euroja, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton viestintäpäällikkö Mikko Savelainen.
Raha ei ratkaise, mutta auttaa jaksamaan
Savelainen uskoo, että huonot taloudelliset ajat, Syyrian tilanne ja yleinen levottomuus maailmalla lisäävät ihmisten auttamishalua.
– Kun koko maailmaa ei voi pelastaa, monet alkavat hyvin nopeasti katsoa ympärilleen ja miettiä, olisiko lähipiirissä avulle tarvetta.
Myös Suomessa vähävaraisten lapsiperheiden määrä on kasvanut selvästi. Savelaisen mukaan köyhyysrajan alapuolella olevien perheiden määrä on joillakin alueille moninkertaistunut 2000-luvulla.
Ensi- ja turvakotiyhdistysten palveluihin hakeudutaan kuitenkin yleensä muista syistä. Isoin asiakasryhmä ovat lastensuojelua tarvitsevat vauvaperheet.
– Asiat kulkevat monesti käsi kädessä. Vauvantuloon voi liittyä masennusta tai huonounisuutta, jolloin talouteenkaan ei jakseta paneutua riittävästi. Raha harvemmin korjaa avuntarpeita, mutta auttaa perhettä jaksamaan eteenpäin ja voi auttaa uuteen alkuun.
Paljon on ostettu makaronia, riisiä ja mausteita. Ei siis todellakaan mitään gourmet-herkkuja. Tiina Palviainen
Työttömyys näkyy nopeasti
Yrittäjänä toimiva Marko Pulli sai ajatuksen lahjoituskampanjasta sen jälkeen, kun oli itse tehnyt pienempiä lahjoituksia. Saajien reaktiot ovat lämmittäneet.
– Olen saanut hyvin tunteellisia palautteita ja kiitoskortteja. Ne ovat olleet sykähdyttäviä hetkiä, kun voi oikeasti auttaa. Kaakonkulmalla on paljon työttömyyttä, joten monilla lapsiperheillä on vaikeuksia taloutensa kanssa.
Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistykselle 20 000 euron keräyssumma on suurin lahjoitus, jonka se on koskaan saanut. Toiminnanjohtaja Tiina Palviaisen mukaan se on iso apu, sillä Kymenlaaksossa asuu satoja vähävaraisia lapsiperheitä. Työttömiä on paljon, ja työttömyys näkyy nopeasti perheissä.
– Haluan kiittää kaikkia osallistujia, sillä suuri osa heistä on tavallisia ihmisiä. On upeaa nähdä, että auttamishalu on näin suuri.
Muutenkin vuosi on ollut yhdistykselle hyvä: Pullin kampanjan lisäksi pienempiä lahjoituksia yhdistyksen toimintaan on tullut 15 000 euroa.
– Rahaa tulee kipeään tarpeeseen, koska kunnat ja raha-automaattiyhdistys ovat tiukentaneet omia kriteerejään, sanoo Palviainen.