Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemassa tieliikennelain kokonaisuudistuksessa virhemaksujärjestelmän täysremontti lienee todennäköisesti kiinnostavin uudistus. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ei vielä ota kantaa uudistuksen linjauksiin, mutta ilmoittaa, että lausuntokierrokselle tieliikennelain kokonaisuudistus lähtee helmi- tai maaliskuussa. Eduskuntaan se ehtisi näin ollen vielä ensi vuoden aikana.
Nykyisellään kaikki tieliikennerikkomukset käsitellään rikoksina. Jokainen rikesakkokin on rikos. Nyt LVM esittää, että tavallisten ylinopeuksien kaltaiset vähäiset teot eivät uudessa laissa enää rasittaisi rikosoikeusjärjestelmää. Ylinopeussakoista tulisi niin sanottuja hallinnollisia virhemaksuja, joita ei käsitellä käräjäoikeudessa.
Tavalliset liikennerikkomukset eivät siis olisi enää rikoksia vaan vilppiä. Samanlaista vilppiä kuin vaikkapa valehtelu veroilmoituksen täyttämisessä.
Tarkasti ottaen hallinnollisella sanktiolla tarkoitetaan LVM:n mukaan "tyypillisesti tietyn moitittavaksi koetun toiminnan, rikkomuksen, muuta kuin rikosoikeudellista seuraamusta, jonka määrääjänä on hallintoviranomainen".
Tavalliselle autoilijalle muutos näkyisi siten, että vuodesta 1983 käytössä olleet rikesakot jäisivät liikennerikkomusten virhemaksuina pois. Päiväsakot jäisivät, mutta päiväsakoille yltämiseksi autoilijan olisi jo vaarannettava toisen terveyttä tai tehtävä liikenteessä muita törkeyksiä.
Iso muutos: hallinnollisen maksun suuruus on kaikille sama
Hallinnollinen virhemaksu on tarkoitus porrastaa virheen vakavuuden mukaan. Pienimmillään virhemaksu voi olla vaikkapa 20 euroa. Maksun suunniteltua ylärajaa LVM ei vielä paljasta.
Ministeriö ei myöskään vielä paljasta, katsotaanko esimerkiksi punaisia päin ajaminen vastaisuudessa edelleen rikokseksi vai voisiko vähemmän vakava tapaus kuulua hallinnollisen virhemaksun piiriin. Nykyään punavaloa päin ajamisesta määrätään aina päiväsakkoa.
Ylen poliisilta saamien tietojen mukaan juuri kameravalvonnalla napatut punavaloja päin ajot haluttaisiin hallinnollisen virhemaksun piiriin. Oikea virhemaksu "vanhasta vihreästä" voisi olla esimerkiksi 300 euroa. Ehtona on silloin, että rikkomus on sen verran lievä, ettei se aiheuta muille vaaraa.
Ylinopeuksien osalta nykyisiä sakotusrajoja täytyisi muuttaa. Esimerkiksi Hollannissa kameravalvonnalla voidaan hallinnollisella maksulla määrätä ylinopeudesta sanktio 40 kilometriin tunnissa saakka. Meillä nykyinen rikesakko on porrastettu niin, että 20 kilometriin saakka rikesakko on ollut 200 euroa, mutta kovempaa ajettaessa on siirrytty päiväsakkojen maksuun.
Yksi suurimpia kysymyksiä uuden lain lausuntokierroksella onkin odottavissa siitä, kuinka oikeudenmukainen tasamaksu on nykyistä suuremmissa ylinopeuksissa. Keskusteluissa nousee taatusti esiin, kuinka ylinopeuden ajaminen saattaa houkutella hyvätuloisia, jos esimerkiksi 27 kilometriä tunnissa ylityksestä lankeaisi maksettavaksi vaikkapa 600 euron hallinnollinen virhemaksu entisen varallisuuteen perustuvan päiväsakon sijaan.
Tärkein kysymys: saako sakottaa auton omistajaa vai ainoastaan kuskia?
Nyt esillä olevaa hallinnollista virhemaksua on yritetty Suomessa ensimmäistä kertaa 40 vuotta sitten. Suurin kiistely käydään tälläkin kertaa niin sanotusta haltijan vastuusta, jota Suomessa ei ole – eikä ole aiemmin haluttu.
Haltijan vastuussa on kyse siitä, että rikkomuksesta olisi vastuussa ajoneuvon omistaja tai haltija ajoneuvoa kuljettaneen henkilön sijaan. Suomessa poliisin pitää selvittää, kuka ylinopeutta ajoi. Monissa maissa riittää, että virhemaksu lähetään rekisterikilven omistajan osoitteeseen tai sähköpostiin. Suomessa ei riitä, vaan tolppakameran on saatava rikoksentekijästä kuva.
Poliisi haluaa haltijan vastuun, koska valvontalaitteet, jotka tunnistavat rekisterikilpiä, ovat huomattavasti yksinkertaisempia ja edullisempia kuin kasvokuvia ottavat kamerat. Samalla rahalla saisi siis valtavasti enemmän ja älykkäämpää automaattivalvontaa.
Se tiedetään, että suurimmassa osassa liikennerikkomuksia kuskina on ajoneuvon omistaja tai haltija. Haltijan vastuussa todistustaakka kääntyisi päälailleen; omistajan tai haltijan on osoitettava, kuka ajoneuvolla ajoi – tai maksettava mukisematta virhemaksu.
Tilastollinen siistintä: rikosten määrä puolittuisi
Jo 7. joulukuuta julkaistussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä haltijan vastuusta sanotaan aivan selvästi, että "viranomainen voisi määrätä maksun tienkäyttäjälle tai ajoneuvon rekisteritiedon perusteella ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle".
Samalla perustellaan, että "jos sanktion määrääminen olisi hallinnollista, ja vain rekisterikilpi kuvattaisiin, ulkomaalaiset ja kaksipyöräiset moottoriajoneuvot tulisivat mukaan täysimääräisen valvonnan piiriin".
Valtioneuvoston periaatepäätös on liikenne- ja viestintäministeriön laatima muistio, poliittinen paperi. Hallinnollinen virhemaksu nykyisen liikennesakkojärjestelmän sijaan olisi muistion mukaan tärkeää myös kriminaalipoliittisista syistä. "Merkittävää olisi sekin, että rikosten määrä Suomessa puolittuisi", muistiossa sanotaan.
Rikesakkojen korvaaminen hallinnollisella virhemaksulla ei muuta sitä tosiasiaa, että maksettava on edelleen, jos liikennesääntöjä rikkoo. Hallituksen tavoitteena on, että liikennevalvonnan tehostuminen ja automaattisen liikennevalvonnan lisääminen jopa lisäisi kiinnijäämisriskiä.
Mikäli eduskunta päättää tulevana vuonna hyväksyä lain ja uudistaa virhemaksujärjestelmän, kestäisi uuden hallinnollisen järjestelmän käyttöönotto Poliisihallituksen arvion mukaan parisen vuotta.
Juttua varten on pyydetty tietoja liikenne- ja viestintäministeriöstä, Poliisihallituksesta sekä poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta. Lähteet: Asiantuntija-artikkeli "Tieliikennevirhemaksu vähäisten tieliikenteen rikkomusten sanktiona " sekä "Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi".