Lauritsalan kauppala oli itsenäinen vain 34 vuotta. 1.1.1967 sekä Lauritsalan kauppala että Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Nyt kuntaliitoksista tulee siis kuluneeksi 50 vuotta.
Alla olevista kuvista näet, mitä vähän tai miten paljon maisemat ovat vuosien aikana Lauritsalassa muuttuneet. Vanhat kuvat ovat yli 50 vuotta vanhoja. Niiden rinnalla on samasta kohdasta otetut tuoreet kuvat. Ne on kuvattu syksyllä 2016.
Liikuta tietokoneen hiirellä tai sormellasi älypuhelimen tai tabletin näyttöä kuvien kohdalla. Näet Lauritsalan ennen ja nyt.
Luukkaantori
Lauritsalan nykyisen keskusta sijaitsee entisillä Luukkaan tilan mailla. Siksi alueella on Luukkaa-nimisiä paikannimiä, kuten Luukkaansalmi ja Luukkaaniemi. Kadunnimissä ovat Luukkaanrinne, Luukkantie ja Luukkaantori. Vanhoissa asiakirjoissa on mainintoja Luukkala-kylästä jo 1500-luvulta. Kylässä oli yksi kantatalo, jonka nimi Luukas on ollut myös omistajien sukunimi. Lauritsalan kauppala osti P.F. Luukkaan perikunnalta 85 hehtaaria maata 1950-luvulla. Niille maille on Lauritsalan nykyinen keskusta rakentunut. Monet paikalliset sanovat edelleen menevänsä Luukkaalle, kun lähtevät Lauritsalan keskustaan. Kuvassa oleva Luukkatori ei varsinaisesti ole tori. Siinä on puisto, jonka keskellä on suihkukaivoveistos vuodelta 1967. Ympärillä on samoihin aikoihin valmistunut liikekeskus. Vuonna 1965 olevasta mustavalkokuvassa ei puistoa vielä näy. Vanha pankin ja ravintolan rakennus väistyivät vuonna 2014, minkä jälkeen tilalle tulivat uudet kerrostalot.
Hakali
Hakali on Lauritsalan vanhaa puutaloaluetta. Vanhin osa Hakalista on kuulunut Lappeen Hartikkalan kylä Hakalin kantataloon. Alue liitettiin Lauritsalan kauppalaan vuonna 1932, kun Lauritsalan kauppala syntyi. Kuva on otettu Kalevankadulta Kulmakadulle, ja siitä huomaa selvästi, miten rakennuskanta on vuosien aikana säilynyt ennallaan. Toki niihin on tehty vuosien aikana muutoksia: ikkunoita on vaihdettu ja aitoja uusittu. Hakalille tyypillistä ovat kapeat ja epäsäännölliset tiet. Kuvassa oleva mansardikattoinen talo on rakennettu vuonna 1935. Vanhempi kuva on vuodelta 1955.
Lauritsalan kirkko
Vuonna 1969 valmistui Lauritsalan nykyinen kirkko, jonka torni nousee aina 47 metrin korkeuteen. Kirkon ovat suunnitelleet Toivo Korhonen ja Jaakko Lopotti. Nykyisen kirkon edustalla on kirkkoherranvirasto ja seurakuntakoti. Ennen nykyisen kirkon valmistumista kirkkona toimi vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyvä seurakuntatalo, joka on valmistunut 1930-luvulla. Kuvien edustalla on vuonna 1954 pystytetty Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.
Entinen kestikievari
Vuonna 1847 valmistui Saimaan kanavan matkailijoiden käyttöön kaksikerroksinen rakennus, joka kuutta vuotta myöhemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen osoitteeseen Läntinen Kanavatie 1. Rakennus on entinen kestikievari, ja se oli kanava-alueen suurin majatalo. Lauritsalan kauppalan kunnantalo sijaitsi rakennuksessa 1930-luvulla. Nykyisin rakennus on asunto-osakeyhtiö useine huoneistoineen. Vanha kuva kestikievarista ja Furulundin mäestä on otettu vuonna 1928.
Lauritsalan kauppalantalo
Lauritsalan kunnantalona toimi aluksi vanha kestikievari. Vuonna 1935 kauppalanvaltuusto päätti rakentaa uuden kunnantalon, johon kauppalan virastot muuttivat tammikuussa 1936. Kauppalantalo on funkkistyylinen, ja sen on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen. Kesällä 1936 talon pihalle istutettiin lehmuksia, joista osa on pystyssä edelleen. Nykyisin Lauritsalan entinen kauppalantalo on Lauritsala-talo, jossa on muun muassa nuorisotila ja avoin päiväkoti sekä kokoontumistiloja erilaisille yhdistyksille.
Lauritsalan päiväkodin ryhmä Mäntypuisto
Työväen Osuuskauppa Onni perustettiin Kaukaalla 6.3.1904, ja ensimmäinen Onnin kauppa avautuikin jo saman vuoden kesäkuussa. 1920-luvulla Onni laajensi toimintaansa myös Lappeenrantaan, joten siitä tuli alueella merkittävä osuuskauppa. 1920-luvulla Onnilla oli kauppojen lisäksi jopa oma virvoitusjuomatehdas, sementtivalimo ja karjatila. Yksi Osuusliike Onnin myymälöistä oli osoitteessa Väinämöisenkatu 65, jossa se toimi 1960-luvun lopulle saakka. Vuonna 1970 rakennuksessa aloitti toimintansa Lauritsalan lastenseimi. Nykyisin tässä rakennuksessa on edelleen vipinää, sillä siinä on Lauritsalan päiväkodin 1–5-vuotiaiden Mäntypuisto-niminen ryhmä. Päiväkodin on kerrottu sijaitsevan Hakalissa, vaikka oikeasti se on Lapveden kaupunginosaa.
Kullervonkatu
Kullervonkatu Hakalissa lähtee Lauritsalan isosta liikenneympyrästä koilliseen. Kesällä 1955 linja-auto on kieputellut kapeaa hiekkatietä pitkin. Niistä ajoista tie on leventynyt kevyen liikenteen väylällä ja asvalttikin on pintaan tullut. Vanhassa kuvassa linja-auton takana näkyy vähän talon kattoa, joka näkyy uudessa kuvassa keltaisena talona. Talo on rakennettu vuonna 1929. Muut rakennukset ovat Kullervonkadun mutkasta saaneet väistyä. Oikeassa reunassa Kullervonkadulta eriävä katu. Se on Jussinkatu.
Kaukaan tehdas
Ilman Kaukaan tehdasta ei ehkä olisi ollut koko Lauritsalan kauppalaa. Vuonna 1892 aloitti toimintansa Parkkarilan tilan maille rakennettu rullatehdas. Puisten rullien valmistaminen tuotti valtavasti puujätettä, minkä takia alueelle perustettiin vuonna 1896 sulfiittiselluloosatehdas. 1910-luvulla Kaukaalle valmistui väkiviinatehdas, joka kuitenkin kieltolain tullessa voimaan vuonna 1919 jäi tarpeettomaksi. Viinatehdas aloitti toimintansa jälleen jatkosodan jälkeen, ja jatkoi viinan tekemistä vuoteen 1971 saakka. Vanhassa 1930-luvulla otetusta kuvasta näkyy väkiviinatehdas. Sen toisessa päädyssä oli vaneritehdas. Taustalla oleva rakennus oli Kaukaan ensimmäinen voimalaitos, joka rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Väkiviinatehdas ja voimalaitos on purettu pikku hiljaa, niin että viimeiset seinät katosivat molemmista rakennuksista 1980-luvulla. Uudessa kuvassa näkyy, miten samalla kohdalla on tällä hetkellä Kaukaan Voiman biopolttoaineiden vastaanotto- ja purkupaikka. Alueella säilytetään myös sellutehtaan kuitupuuta ja haketta. Kaukaan tehdas on vuosien aikana taannut töitä tuhansille ihmisille.
Saimaan kanava
Saimaan kanavan rakennustyöt alkoivat jo vuonna 1845, ja se valmistui 1856. Vuosien varrella kanavaa on uusittu, levennetty ja modernisoitu. Kuvassa näkyy paikka, jossa Saimaan kanava Saimaasta alkaa. Laivojen saapumisreitti kanavaan on alkuperäisestä muuttunut, koska saaren ja mantereen väli on täytetty. Vanhassa kuvassa näkyvä saari oli nimeltään Nuottasaari. Vanha väylä ja saari näkyvät vielä mustavalkokuvassa. Uudessa kuvassa on oikealla väyläasema laivoineen.
Liisankuja
Kapea Liisankuja luikertelee Hakalissa Kullervonkadun ja Kalevankadun välissä. Vuonna 1941 Liisankuja oli vielä nimeltään Liisankatu, mutta vuonna 1956 siitä tuli Liisankuja. Kullervonkatu sai nimensä vuonna 1941. Vanhat puutalot ja aidat ovat Kullervonkadun ja Liisankujan kulmauksesta kadonneet. Kauempana Liisankujalla on vielä vanhoja 1920-luvun vanhoja puutaloja.
Lauritsalan kirjasto
Lauritsalan kirjasto sijaitsee aivan Lauritsalan keskustan tuntumassa Hallituskadulla koulujen vieressä. Rakennus valmistui syksyllä 1951. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Ypyä & Martikainen & Malmio. Kirjasto oli aikoinaan Suomen ensimmäinen kauppalankirjasto. Kirjailija Jorma Etto oli Lauritsalan kirjaston johtajana vuosina 1956–1961. Etto asui kirjastorakennuksessa ja käveli kuulemma usein aamutossuissa töihin. Hänen tunnetuin teoksensa on runo Suomalainen. Kirjastorakennus on suojeltu, ja kuvista huomaa, ettei sisätiloissa sitten vuoden 1951 jälkeen ole juurikaan muutoksia tapahtunut.
Topinkatu Hakalissa
Tämäkin kuva Hakalista osoittaa, miten vähän Hakalin rakennuskanta on muuttunut. Taloja on toki vuosien aikana korjailtu. Sähkö- ja puhelinjohdot ovat poistuneet kadun varrelta ja Topinkatu on saanut asvaltin. Mustavalkoinen kuva on 1950-luvulta.
Lauritsalan 34 vuotta
Ajatus Lauritsalan kunnan perustamisesta syntyi syyskuussa 1924, jolloin käytiin neuvotteluja Lauritsalan taajaman liittämisestä Lappeen kunnasta Lappeenrantaan. Kaukaan tehdasalue olisi jäänyt noissa suunnitelmissa kahden kunnan – Lappeenrannan ja Lappeen – alueelle.
Niinpä Kaukaan tehtaan toimitusjohtaja Jacob von Julin ehdotti valtioneuvostolle oman itsenäisen Lauritsalan kunnan perustamista. Lauritsala aloitti itsenäisenä kauppalana 1.1.1932, kun Lauritsala irtaantui vanhasta Lappeen kunnasta.
Lauritsalaan oli Kaukaan tehtaan ansiosta syntynyt paljon asutusta. Rakennuskanta oli hyvin sekalaista. Talot olivat erilaisia ja erikokoisia - talojen varsilla luikerteli kapeita katuja.
Vuonna 1965 sisäministeriö alkoi selvittää Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen liittämistä yhteen. Lauritsalan päättäjät vastustivat aikeita, mutta mikään ei auttanut. Vuonna 1966 valtioneuvosto päätti kuntaliitoksesta. Lauritsala valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta siellä valitus hylättiin. Edelleen lauritsalalaiset puhuvat liitoksen olevan pakkoliitos. Tapauksesta puhutaan myös nimellä kolmen ällän liitos; yhteen menivät Lappee, Lauritsala ja Lappeenranta.
Lauritsalan muisto elää Lappeenrannan kyljessä edelleen voimakkaana – onhan Lauritsala yksi Lappeenrannan suurimmista kaupunginosista. Lauritsalasta lähtöisin ovat muun muassa Ylen entinen uutistoimittaja Arvi Lind, näyttelijä Eeva Litmanen sekä jääkiekkojoukkue SaiPa.
Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä:
Kaija Kiiveri-Hakkarainen: Rakennettu Lappeenranta (2006)
Aimo Vuorinen: Lappeenrannan kirkot (2001)
Leena Riska: Lauritsalan kauppalan historia (1996)
Laila Lehikoinen: Lappeenrannan kadunnimet (1982)
Lisäksi tietoja ovat antaneet useat lappeenrantalaiset.
Kiitoksia Lappeenrannan kaupunginarkistolle vanhoista Lauritsala-kuvista.