Närästys voi pahimmillaan tehdä niin kipeää, että potilas luulee kuolevansa. Moni jouluna närästyskohtauksen saanut luulee ottavansa opiksi ja hillitsee seuraavana jouluna ruuan määrää. Pettymys on suuri, kun närästys iskee silti.
Närästyksellä tarkoitetaan poltetta rintalastan takana. Yleensä närästys polttelee melko alhaalla rinnassa, mutta joskus se voi tuntua ylempänäkin. Todella ikäväksi närästys muuttuu viimeistään silloin, jos mahan sisältöä alkaa nousta nieluun tai suuhun.
Jouluyössä vaanivat yleensä kaikki närästyksen vaarat. Jo pelkästään syöminen epätavalliseen aikaan lisää riskiä, että mahahappoa erittyy liikaa. Usein närästys johtuu suurista ruoka-annoksista tai jatkuvasta popsimisesta, mutta ei aina. Elimistö ei välttämättä ole tottunut sietämään joulun rasvaa tihkuvia ruokia. Kun nautintoaineisiin lisätään vielä makeiset, alkoholi ja hiilihappoisia juomia, on soppa valmis.
Hikiset kasvot ja syke alhaalla
Jos joulun syömisen seurauksena olo käy niin kivuliaaksi, että alkaa oksettaa, on syytä hakeutua hoitoon. Oksennus voi olla oire siitä, että suoli on tukossa.
Sama ohje hakeutua lääkäriin pätee oksentamattakin, jos kipu alkaa tuntua sietämättömältä. Mahasuolikanavalla ja sydämellä on nimittäin yhteinen hermotus. Usein sairaalaan lähdetään vatsakipuisena, mutta perillä syyksi paljastuukin sydänkohtaus.
Keski-ikäisistä miehistä, jotka hakeutuvat jouluyönä lääkäriin tai joille soitetaan ambulanssi kovien ylävatsakipujen vuoksi, arviolta joka kymmenennen kohdalla kyseessä onkin sydänoire.
Lääkäri tai ensihoitajat voivat epäillä sydänperäistä oiretta, jos kasvot hikisenä olevalla potilaalla on alhainen syke tai närästyksen tunne lisääntyy pienessäkin rasituksessa. Tällaisilla oireilla potilaasta otetaan välittömästi sydänfilmi eli EKG.
Lääkäreiden kokemuksen mukaan hoitoon hakeutuminen viivästyy usein, koska potilas ei kehtaa. Vasta kun kipu on jatkunut kovana pitempään ja potilas alkaa näyttää tuskaiselta, soitetaan hätänumeroon. Soittajana on silloinkin usein huolestunut vaimo, jota mies on kieltänyt soittamasta.
Vatsa kipeäksi kiireestä ja stressistä
Lapsille itsensä kipeäksi syöminen jouluna on hyvin harvinaista. Lapsi ei pysty ylensyömään itseään samalla tavalla kuin aikuinen, vaikka karkki maistuukin. Lasta suojaa myös se, että närästystä pahentavat kahvi, alkoholi ja tupakka eivät kuulu lapsilla joulunviettoon.
Kaikenlainen jouluhässäkkä tuntuu myös vatsassa. Kiireinen sukulaiskierros, vierailu hautausmaalla ja muut joulun aikataulut voivat lisätä stressiä ilman, että se on tiedostettua. Jos terveellä henkilöllä on närästystä harvoin, se iskee todennäköisesti juuri näissä tilanteissa.
Jos joulunärästystä haluaa ehkäistä, on asia ehkä helpompi hahmottaa niin päin, miten närästyksen saisi todennäköisimmin aikaan. Varmin tapa hankkia närästys on kiirehtiä ensin paikasta toiseen, syödä reilu annos rasvaista ruokaa ja jälkiruokia, juoda reilusti kahvia ja alkoholia, polttaa tupakkaa ja mennä vatsa mahdollisimman täynnä nukkumaan.