Vantaalla ensihoitajana työskentelevä Timo Åhs loukkasi vakavasti selkänsä työtehtävässä.
– Eli työtapaturma. Nostimme isokokoista potilasta, ja hän lipsahti. Samassa satutin selkäni, ja tuli välilevyn pullistuma.
Selkä leikattiin, ja Åhs jäi muutamaksi kuukaudeksi sairauslomalle. Paluu töihin onnistui fyysisesti kevyemmän, tuunatun työn ansiosta. Hän teki kaksi kuukautta toimistotöitä lääkintämestarina.
Palkkaus ei muuttunut.
– Meillä oli kolmikantaneuvottelu. Päädyttiin tuunattuun työhön, koska selkä ei olisi missään nimessä kestänyt vielä normaalia ensihoitajan työtä.
Korvaavan työn teettäminen on yleistynyt työelämässä. Päätös perustuu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteissopimukseen.
Sairastaminen on kallista
Vantaalla puhutaan tuunatusta työstä. Se otettiin käyttöön vuoden alussa. Kyse on korvaavasta työstä silloin kun työntekijä on terveydellisistä syistä tilapäisesti estynyt tekemään vaikituista työtään.
Tuunattua työtä on tehnyt jo yli 200 henkilöä ja työpäiviä on kertynyt yli 3 000. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun.
Kaupunki on hyötynyt tuunatusta työstä myös taloudellisesti.
Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievosen mukaan tuunatun työn malli soveltuu kaikille, mutta vaatii paljon sekä esimieheltä että työntekijältä.
Sairausloma ei ole loma. Jos olen vain osittain työkyvytön, pystyn tekemään töitä. Kirsi-Marja Lievonen
– Esimiehiltä se vaatii vaihtoehtojen keksimistä ja työntekijältä oikeaa asennetta: Sairausloma ei ole yhtä kuin loma. Jos on vain osittain työkyvytön, pystyy tekemään töitä.
Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä.
– Tutkimukset osoittavat, että mitä lyhyemmäksi varsinainen sairauspoissaolo jää, sitä enemmän työntekemisen imua löytyy. Erittäin pitkät sairauslomat johtavat eläkeratkaisuihin, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo.
Tekemätön työ aiheuttaa Suomessa merkittävän kustannuserän.
– Yksityisellä alalla työajasta menetetään reilut neljä prosenttia sairauspoissaolojen vuoksi.
– On arvioitu, että tekemättömästä työstä eli sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat Suomessa vuosittain 4–5 miljardin euron luokkaa, sanoo asiantuntijalääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän Keskusliitosta.
Ei töihin tarttuvassa taudissa
Työn muokkaamisen vaarana on, että työntekijä sinnittelee töihin, vaikka sairaus vaatisi vielä lepoa.
– Sekin riski tietenkin on, ja toivottavasti sitä esiintyy mahdollisimman vähän. Työnantaja ja työntekijä yhdessä sopivat, miten toimitaan, kun sairaus vaikuttaa työkykyyn, mutta ei vaadi täyttä poissaoloa, eikä töihin tuleminen hidasta paranemista tai vaaranna terveyttä.
Ihmisten, joilla on flunssa tai tartuntatauti, ei pidä tulla väkisin töihin. Jan Schugk
– Ihmisten, joilla on flunssa tai tartuntatauti, ei pidä tulla väkisin töihin. Sitä pitää välttää. Kyllä sairauslomalla pitää olla silloin kun se hoidon kannalta on eduksi, Jan Schugk jatkaa.
Timo Åhs sai itsensä kuntoon ja palasi ensihoitajan työhönsä. Kokemus tuunatusta työstä oli positiivinen.
– Se on työnantajalta hyvä kädenojennus. Tuunatun työn ansiosta en pudonnut Kelan päivärahoille. Ja onhan se yhteiskunnallekin hyvä, että saadaan työpanos käyttöön.