Valtiovarainministeriö on määrännyt, että Rääkkylän ja Kiteen välillä tehdään erityinen kuntajakoselvitys Pohjois-Karjalassa. Kuntarakennelain mukainen selvitystyö käynnistyy välittömästi, ja sen on oltava valmis viimeistään maaliskuun 16. päivä.
Selvityksen tekevät hallintotieteiden maisterit Jarmo Asikainen ja Anni Antila. Heidän on tehtävä Rääkkylän ja Kiteen valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä yhdistymissopimuksesta.
Ministeriön päätös nojaa Rääkkylän kassalukuihin. Piskuinen, reilun 2 300 asukkaan kunta on ministeriön mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa.
Rääkkylä on koko ajan katsonut, että sillä on edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Kitee on puolestaan valmis osallistumaan kuntajakoselvitykseen.
Rääkkylä taistelee tuulimyllyjä vastaan?
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa kertoo, että selvityksessä katsotaan erityisen tarkkaan Rääkkylän taloudellisia edellytyksiä.
– Erityisesti näissä talouden kriisikuntaselvityksissä mietitään sitä taloudellista kantakykyä ja elinvoimaedellytyksiä. Mutta toki selvitetään muutakin, yhteistyötä, palveluja ja kaikkea, mikä siihen uuteen kuntaan liittyy.
Mitä tapahtuu, jos Rääkkylän valtuusto sanoo edelleenkin, että ei kiitos?
– Tässä tapauksessa selvittäjät toimittavat esityksensä tänne ministeriöön, ja asia menee valtioneuvoston harkittavaksi. Valtioneuvostollahan on mahdollisuus yhdistää kriisikunta toiseen kuntaan myöskin valtuuston tahdon vastaisesti, mikäli katsotaan selvityksen perusteella, että tämä muutos on välttämätön talouden kriisikunnan palvelujen turvaamiseksi, neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa kertoo.
"Yhteiskunnassa on keskittämisvimma"
Itsenäisyydestään kynsin ja hampain kiinni pitävän Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen (vas.) sanoo, että määräys kuntajakoselvityksestä ei tullut yllätyksenä.
– Taas yritetään tätä kuntaliitosta. Me rääkkyläläiset olemme sitä mieltä, että kunta turvaisi parhaiten palvelut pysymällä itsenäisenä.
– Sote-uudistuksen jälkeenkin kuntiin jää merkittäviä hallinnonaloja, joilla voidaan vaikuttaa ennen kaikkea siihen suurimpaan ongelmaan eli eriarvoistumiseen, puheenjohtaja Hämäläinen sanoo.
Esimerkkeinä Tapio Hämäläinen mainitsee sivistys- ja ympäristöhallinnon sekä työllisyyden hoidon. Esimerkiksi kunnan nykyiset sivistyspalvelut yläasteineen ja koululaiskyyteineen ovat Hämäläisen mukaan Suomen halvimmasta päästä.
Hänen mukaansa ongelmat hoidetaan pienissä kunnissa parhaiten paikan päällä.
– Surullista on, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tämä keskittämisvimma. Mutta katsotaan. Luottavin mielin eteenpäin, puheenjohtaja Tapio Hämäläinen sanoo.
Kiteellä yksi kuntaliitos jo takana
Reilun 11 000 asukkaan Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka (kesk.) vahvistaa, että Kiteellä kuntaliitoksen suhtaudutaan voittopuolisesti myönteisellä mielellä Keski-Karjalan hengessä. Musikka kuitenkin jatkaa, että taloudellisissa ongelmissa painiskelevaa Rääkkylää ei olla ottamassa ihan avosylin vastaan.
– Sekä puolesta että vastaan sitä mielipidettä on, mikä on ihan ymmärrettävää. Meillähän on takana Kesälahden kanssa kuntaliitos, jossa oli samanlaiset tarinat silloin alussa, mutta liitoshan on mennyt hyvin.
Puheenjohtaja Musikka sanoo, että raha on suurin ongelma Rääkkylän liitoskuvioissa.
– Minkä verran sitä avustusta sitten saadaan valtiolta päin?
Toinen iso asia on rääkkyläläisten suhtautuminen mahdolliseen tai todennäköiseen kuntaliitokseen.
– Myötämielisyys tälle asialle Rääkkylän puolelta on rahan lisäksi suurin tekijä, mikä mahdollista liitosta edesauttaisi, puheenjohtaja Sinikka Musikka toteaa.
Kitee on reivannut oman kuntataloutensa kuntoon ripeässä tahdissa. Vuonna 2013 kaupungilla oli alijäämää noin 11 miljoonaa euroa.