Yleislääkäritaustainen Kati Myllymäki on seurannut suomalaisen sote-järjestelmän kehittymistä Lääkäriliiton puheenjohtajana, sosiaali- ja terveysministeriössä, Kouvolan terveysjohtajana ja viimeksi Mikkelin keskussairaalan johtajaylilääkärinä.
Vuoden vaihteessa Myllymäki siirtyy Lahteen Päijät-Hämeen hyvinvointipalveluihin toimialajohtajaksi, joka vastaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Väestömäärä, josta Myllymäki vastaa kaksinkertaistuu 220 000 asukkaaseen.
Sote-uudistuksen vaiheita suorasanaisesti vuosien varrella arvostellut Myllymäki pitää valmisteilla olevaa maakuntaratkaisua kohtuullisen hyvänä.
– Kun vaan rahoitus saadaan ratkaistua niin, että Etelä-Savon kaltaiset alueet, joissa ollaan "vanhoja ja kippeitä", saavat riittävästi rahaa.
Pahimmat pelot väistymässä
Suomeen syntyy 12 laajan päivystyksen sairaalan verkosto. Mikkelin keskussairaalan ei joukkoon kuulu, mutta Myllymäki uskoo sairaalan jatkavan kutakuinkin nykyisenkaltaisena.
Ratkaisevaa on, mihin muotoon ensi kevään asetus kirjoitetaan. Kati Myllymäki
Sairaala on saanut hiljattain luvan ja rahoituksen 100 miljoonan euron peruskorjaukselle ja synnytysten jatkamiselle.
– Näyttää siltä, että meiltä Mikkelistä lähtisi muualle harvinaisimmat leikkaukset, joita tehdään 30 tai 50 vuodessa. Ei se aiheuta sairaalan alasajoa, päivystyksen romuttamista tai yt-neuvotteluja. Näyttää ihan hyvältä, mutta ratkaisevaa on, mihin muotoon ensi kevään asetus kirjoitetaan, Kati Myllymäki sanoo.
Mikkelissä ehdittiin jo säikähtää ja laskea, että tekonivelkirurgian ja syöpäleikkausten siirto esimerkiksi Kuopioon ja valinnanvapaus olisivat tarkoittaneet kymmenien lääkärin työpanoksen katoamisesta.
– Olisi aivan päätöntä rakentaa malli, jossa olisi 12 oikeaa maakuntaa ja muut olisivat b-luokan tai divaritason maakuntia.
Myllymäki perustaa optimisminsa siihen, että Mikkelin keskussairaalan lääkäri on ollut mukana kirjoittamassa tulevan asetuksen perustelutekstejä.
– Olemme siinä käsityksessä, että sairaalan kokonaistoiminta näyttää hyvältä.
Myllymäkeä itseään on kuultu usein asiantuntijana eduskunnan valiokunnissa, joissa sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä on valmisteltu. Myllymäen suorasukainen tapa esittää asioita on havaittu.
– Minusta kyse on ajattelun selkeydestä. Pitää ajatella selkeästi, jotta voi sanoa ne myös selkeästi. Ja pitää olla tavoitteet, joita haluaa viedä eteenpäin. En ole koskaan tykännyt virkamiesjargonista, enkä halua sitä itsekään käyttää.
Koti pysyy Puulavedellä
Myllymäki ei olisi oma itsensä, ellei vielä lopuksi patistaisi kotimaakuntansa poliittisia päättäjiä. Kahden sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan Etelä-Savossa on kinasteltu vuosikymmenet nimenomaan sote-asioista. Myllymäki patistaa Mikkelin ja Savonlinnan seudun päättäjiä yhteistyön tielle.
– Uhkaa käydä kuten Kymenlaaksossa, jossa Kouvola ja Kotka raatelevat toisensa hengiltä.
Uudessa tehtävässä Myllymäellä on operatiivinen vastuu päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Budjetti on 400 miljoonaa euroa ja alaisia 4 000.
Myllymäen koti pysyy kuitenkin Hirvensalmella, Puulaveden rannalla.
– Olen viettänyt siellä aikaa vuodesta 1967 lähtien. Sieltä lähden vain jalat edeltä, Myllymäki tuumii.