TALLINNA Tallinnan vanhankaupungin joulutorin kojujen lomassa kuulee tutunoloista sorinaa, suomen kieltä.
Useamman sukupolven poppoo on lähtenyt päiväreissuun. Käsissä ovat höyryävän kuumat glögimukit, rattaissa köllöttää joukon nuorin.
– Tallinna on lähellä ja tänne on helppo tulla, lastenkin kanssa, kertoo Meri Lintunen.
Lapset ovat vierailleet ennen joulutoria Tallinnan merimuseossa.
– Oli tosi kivaa, pieni Lille Laine kommentoi.
Viinaturistien aika ohi
Kauniaisista lähteneet Lisbeth Grönlund ja Merja Itävaara nauttivat vanhankaupungin tunnelmasta.
–Tämä on kivempi kuin Tuomaan tori Helsingissä. Tallinnaan on aina kiva tulla, Grönlund sanoo.
Tallinnassa ensimmäistä kertaa oleva Itävaara on ehtinyt jo hankkia klassikkotuomiset.
– Villasukkia on vähän ostettu ja lapasia, hän naurahtaa.
Grönlund ja Itävaara ovat uuden ajan suomalaisia Tallinnan-kävijöitä.
– Stereotyyppisen viinaturistin on jo ajat sitten korvannut hyvää ruokaa tai kulttuuria hakevan matkailija, muistuttaa Sokos Hotels Tallinnan viestintäjohtaja Peep Ehasalu.
Toinen kasvava trendi ovat nuoret aikuiset. Hekin hakevat Virosta muuta kuin mäyräkoiria tai kaljalastia. Ja tie vie myös ulos Tallinnasta.
Iso osa tuloja
Virolle matkailu on tärkeä tulonlähde.
– Kun lasketaan yhteen kaikki matkailijoiden kulutus – matkustaminen, ostokset, majoitus – summa on liki kymmenen prosenttia kansantuotteestamme, kertoo Konjuktuuri-instituutin johtaja Marje Josing.
Rahassa se tarkoittaa miljardia euroa vuodessa.
Lähialueille matkustaminen lisääntyy myös siksi, että muualla terrorismi kylvää kauhua ja talouden taantuma tuntuu lompakossa.
Venäläisten turistien määrä on noussut noin kymmenen prosentin kasvuun. Määrä on kuitenkin yhä puolet siitä, mitä se oli ennen Krimin valtausta ja sitä seurannutta ruplan kurssin syöksyä.
Kuvaavaa on, että ennen venäläisten joulumatkailu lykkäsi alennusmyyntien alkua loppiaisen taakse, mutta enää sellaista ilmiöitä tallinnalaisissa kauppakeskuksissa ei näy. Prosenttilaput ilmaantuvat näyteikkunoihin heti joulun välipäivinä.
Joulutori puolestaan on auki tammikuun 7. päivään saakka.
"Kilpailu on hyvästä"
Matkailualaa ovat mullistaneet myös vaihtoehtoiset majoitukset kuten Airbnb ja asuntojen vuokraus. Monilla suomalaisilla on myös kakkosasunto Virossa. Heidän majoittumisensa ei näy hotellitilastoissa.
Hotellialalla ei kuitenkaan myönnetä, että tilanne koettaisiin uhkaavana. Tänä vuonna Viroon on tullut seitsemän prosenttia enemmän ulkomaisia turisteja kuin viime vuonna.
– Kilpailu on hyvästä. Matkustustapa on muuttunut. Kun pieni Viro saa maailmalla huomiota, uudet tulijat löytävät sen ja kaikille riittää asiakkaita, sanoo Sokos hotels Tallinnan Ehasalu.
Sokoksella on Tallinnassa Viru ja sen yhteyteen kaksi vuotta sitten avattu Estoria-hotelli.
Aasialaiset tulevat
Viime vuonna Suomenlahti ylitettiin yli kahdeksan miljoonaa kertaa. Käyrä on ollut jo vuosia tasaisessa nousussa, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus.
– Matkustajamäärissä liikumme ennätystasolla, kertoo Tallinkin viestintäjohtaja Luulea Lääne.
Parhaimmillaan kuukausittainen kasvu matkustajamäärissä on ollut kymmentä prosenttia. Yhdessäkään kuussa ei painuttu alle nollan. Kasvulukuja kerrotaan myös Viking Linelta ja Eckerö Linelta.
Suomalaisten ja virolaisten lisäksi laivoilla näkee yhä enemmän tulijoita myös Aasiasta. Lääne kertoo, että jo viime kesänä Tallink palkkasi mandariinikiinan puhujia huolehtimaan suurista kiinalaisryhmistä.
Viro on nappaamassa osaansa Suomea ja Skandinaviaa hellivästä aasialaisbuumista.
– Teemme paljon yhteistyötä Finnairin kanssa. Esittelemme myös Suomea ympäröivää aluetta aasialaisille turisteille, Lääne sanoo.
Niinpä ei ole lainkaan mahdotonta, että Suomenlahden ylitysten kasvu jatkuu edelleen. Pieni tulppa tosin Viron päässä on.
– Tallinnasta puuttuu vielä kansainväliset mitat täyttävä konferenssikeskus, Peep Ehasalu muistuttaa.
Sellaiseen pitäisi mahtua parituhatta ihmistä. Asia korjaantuu, jos satamassa sijaitsevan neuvostoaikainen massiivinen Linnahall korjataan, kuten Viron nykyhallitus kaavailee.