Vilja Jääskeläinen oli koiriensa Sallin ja Alvarin kanssa koirapuistossa, kun hän sai puhelun työnantajaltaan.
Työsopimustasi ei jatketa.
Tieto järkytti. Elämä pysähtyi hetkeksi.
Työpaikalla oli kiertänyt tieto, että kesätyöntekijöiden jatkosta tiedotettaisiin niinä päivinä. Jääskeläinen oli ollut hyvin varma siitä, että hänelle tarjotaan uutta sopimusta.
Hän oli aloittanut toukokuussa 2017 kesätyöntekijänä lentoyhtiö Norralla matkustamohenkilökunnan jäsenenä. Jääskeläisellä oli alalta kahden vuoden kokemus muista lentoyhtiöistä. Norra etsi koko ajan kuumeisesti uusia työntekijöitä.
Kesän aikana Jääskeläinen oli saanut uusilta esihenkilöiltään hyvää palautetta. Ei ollut mitään syytä, miksei hänen sopimustaan olisi jatkettu. Mieli oli levollinen.
Jatkoa sopimukselle ei kuitenkaan tippunut. Jääskeläinen kelasi mielessään, mitä oli tehnyt väärin. Mitään kunnollista syytä hän ei kuitenkaan löytänyt. Hän epäili saaneensa "potkut" yhden kirjoittamansa viestin perusteella.
Jääskeläinen ryhtyi viemään asiaa eteenpäin.
Yhä harvempi työriita etenee oikeuteen
Vilja Jääskeläinen kuuluu siihen harvenevaan joukkoon, joka jaksoi taistella työssään kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta tuomioistuimeen asti.
Jääskeläisen isä on juristi ja kuullessaan tyttärensä kohtelusta isä kertoi, että tapauksessa saattavat täyttyä työsyrjinnän tunnusmerkit.
– Ymmärsin, että tämä ei ole vain kohdalle sattunut “paska juttu”, joka pitää kestää. Oli ihan selvää, että vien tämän loppuun asti, Jääskeläinen muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia.
Vuosittain lukuisat suomalaiset kokevat tulleensa työelämässä väärin kohdelluiksi. Yhä harvempi työriitatilanne etenee kuitenkaan oikeuteen asti.
Työtuomioistuimeen asti edenneitä tapauksia oli viime vuonna vähemmän kuin koskaan – ensimmäistä kertaa alle sata tapausta. Myös käräjäoikeuksiin saakka edenneiden työriita-asioiden määrät ovat laskeneet vuosi vuodelta.
Ovatko riitatilanteet työpaikoilla sitten vähentyneet? Palvelualojen ammattiliiton (PAM) lakimies Suvi Vilches ja Asianajajaliiton työoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Maria Penttilä eivät tähän usko.
Penttilä on laskusuunnasta yllättynyt. Hänen ja hänen kollegoidensa työpöydille työriitoja tulee tasaiseen tahtiin. PAM on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. PAM hoitaa jäsentensä riita-asioita yhtä paljon kuin ennenkin – noin tuhat tapausta vuodessa.
Vilches ja Penttilä arvioivat, että lasku voi liittyä mainehaittoihin. Sekä työntekijät että työnantajat pelkäävät tuomioistuinta. Vasta silloin riidasta tulee julkista. Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lähtökohtaisesti julkisia – oli kyse sitten suullisesta tai kirjallisesta käsittelystä.
Koen, että sillä oli merkitystä, etten antanut kohdella itseäni miten sattuu. Vilja Jääskeläinen
Lisäksi taustalla saattaa Penttilän mukaan olla se, että harva työntekijä on valmis ottamaan taloudellista ja henkistä riskiä. Tuomioistuimeen etenevät riitaprosessit ovat pitkiä ja kuormittavia. Perusperiaate on, että häviäjä maksaa molempien osapuolten kustannukset.
Siksi osapuolet päätyvät yleensä sopuun ennen kuin riita ehtii edetä oikeuteen.
Vilja Jääskeläisen tapauksessa näin ei käynyt. Hän ehti viedä oman työriitansa käräjäoikeuteen saakka, ennen kuin entinen työnantaja suostui sopimaan riidan.
Yhteydenotto johtoon ja aviin ei tuottanut tulosta
Jääskeläinen puhuu kolmen vuoden takaisista tapahtumista kotisohvallaan. Koirapuistossa kohtalon hetkellä mukana olleet Salli ja Alvar ovat tukena kainalossa. Jääskeläisen käsi rapsuttaa Sallin lyhyttä karvaa koko haastattelun ajan. Kohta koira jo nukkuu.
Jääskeläinen vastaa kaikkiin kysymyksiin avoimesti. Hän napittaa suoraan silmiin, ei välttele katsetta. Välillä sanojen virta keskeytyy koko asunnon täyttävään upeaan nauruun.
Nyt tapahtumille voi jo nauraa. Niin ei aina ole ollut. Työn päättyminen veti maton jalkojen alta.
Lentoyhtiöltä tulleen puhelinsoiton jälkeen Jääskeläinen oli isänsä avustuksella yhteydessä Norran toimitusjohtajaan. Kun yhteydenotto ei tuottanut tulosta, Jääskeläinen ja tämän isä kirjelmöivät aluehallintovirastoon (avi).
Avi kuuli osapuolia ja totesi, että työnantaja oli asettanut Jääskeläisen epäsuotuisaan asemaan sekä mielipiteen että terveyden perusteella. Ratkaisu tarkoitti sitä, että avin mielestä Norra oli toiminut väärin.
Avin ratkaisu oli kääntynyt Jääskeläisen puolelle. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut työnantajaa velvoittava, vaan pelkkä suositus. Avin näkemys toi kuitenkin itseluottamusta taistella asian puolesta loppuun asti. Jääskeläinen oli yhteydessä työsyrjintäasioihin erikoistuneeseen asianajajaan.
– Me lähdettiin käräjille hyvin varmoina.
Jääskeläinen uskoo, että Norra koki hänet vaikeaksi työntekijäksi ja halusi hänestä siksi eroon.
– Väkisinkin siitä tuli sellainen olo. Ei ollut mitään muuta syytä. Miksi sopimustani ei jatkettu tilanteessa, jossa yritys tarvitsee kipeästi työntekijöitä?
Norra perusteli ratkaisuaan terveyssyillä
Ennen Vilja Jääskeläisen työsuhteen katkeamista Norran sisällä oli virinnyt kiivas keskustelu. Sen yhteydessä Jääskeläinen kirjoitti viestin, joka saattoi koitua hänen kohtalokseen.
Ammattiliitto Pro ja lentoyhtiö olivat riidelleet siitä, kuuluuko lentokoneiden siivoaminen Helsinki-Vantaalla matkustamohenkilökunnan tehtäviin vai ei. Kesällä 2017 työtuomioistuin antoi asiasta ratkaisunsa. Lentoyhtiö voitti.
Asiasta tiedotettiin yhtiön sisäiselle foorumille. Jääskeläisen lisäksi moni muukin työntekijä kirjoitti, että työnantajan viestissä vähäteltiin työntekijöitä ja ammattiliittoa.
Jääskeläinen osallistui tiedotteen perässä käytyyn sisäiseen keskusteluun yhdellä viestillä:
– Minunkin mielestäni tämä on aika erikoiseen sävyyn kirjoitettu viesti. Ammattiliitto on ajanut työntekijöiden asiaa ja vaikka oikeus ratkaisi riidan tällä kertaa työnantajan hyväksi, ei omia työntekijöitä tai heidän huoltaan työoloista kannata viestinnässä vähätellä. Taisi tapahtua pieni virhearvio tätä tiedotetta kirjoitettaessa. Asiallisuus ja neutraalius vie yleensä pitkälle, Jääskeläinen kirjoitti.
Työnantaja eli Norra oli perustellut aluehallintovirastolle Jääskeläisen työsuhteen katkaisemista sillä, ettei tämä terveydentilansa puolesta soveltunut ilmailualalle.
Jääskeläisellä oli yhtiön palvelukseen tullessaan ilmailulääkärin myöntämä terveydentilatodistus. Sen mukaan hän oli kelpoinen toimimaan matkustamohenkilökunnan jäsenenä. Kun Jääskeläinen aloitti Norralla, yhtiö teetti hänelle toisen terveystarkastuksen. Se on normaali käytäntö ilmailualalla.
Norran teettämään terveystarkastukseen lääkäri teki merkinnän, jonka mukaan hänelle pitäisi tehdä uusintatarkastus ennen vakinaistamista. Merkintä johtui Jääskeläisellä todetusta veren alhaisesta hemoglobiiniarvosta. Asia korjaantui, kun Jääskeläinen alkoi syödä rautatabletteja.
Päädyimme arvioimaan, ettei Jääskeläiselle tarjota toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta. Norra vastineessaan aluehallintovirastolle
Lentoyhtiön oman vastineen mukaan suurin syy työsuhteen katkaisemiselle oli Jääskeläisen työhöntulotarkastuksessa saama rajoitettu “kelpoisuusmerkintä”. Norran mukaan yhtiön vuosikymmenen kokemus on osoittanut, että pitkäkestoinen epäsäännöllinen kolmivuorotyö yhdistettynä yötyöhön aiheuttaa “vakavia terveysongelmia ja työkyvyn alentumista niille alttiissa henkilöissä”.
– Näillä kriteereillä päädyimme arvioimaan, ettei Jääskeläiselle tarjota toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, Norra perusteli.
Aluehallintovirasto katsoi kuitenkin, että Norran olisi pitänyt teettää Jääskeläiselle uusi terveystarkastus ennen työsopimuksen päättämistä terveydellisiin syihin vedoten.
Jääskeläinen taas on sitä mieltä, että hänen terveydentilallaan ei ollut alun perin merkitystä työsuhteen uusimatta jättämiselle. Jääskeläinen uskoo, että syy syrjimiseen oli mielipiteen ilmaiseminen. Yhdenvertaisuuslain mukaan se on laitonta.
Norran mukaan kriittinen keskustelu on sallittua
Norran toimitusjohtaja Janne Tarvainen ei ollut Jääskeläisen työriidan aikaan yhtiön palveluksessa. Hän vakuuttaa, että myös työnantajaa saa Norrassa arvostella.
– Rakentava kritiikki sekä avoin ja asiallinen keskustelu ovat itse asiassa toivottavaa, Tarvainen sanoo.
Nykyisen toimitusjohtajan mukaan on erittäin valitettavaa, että määräaikaisen työsuhteen päättyminen on johtanut varsin poikkeukselliseen riitatilanteeseen, joka on onneksi aikanaan sovittu.
Yhtiön johdossa ei ole enää henkilöitä, jotka tuntisivat Jääskeläisen tapauksen.
Norralla on Tarvaisen mukaan nollatoleranssi syrjintää, häirintää ja epäasiallista kohtelua kohtaan. Tarvainen kertoo myös, että työhyvinvointi, työilmapiiri ja esimiestyö ovat työtyytyväisyyskyselyjen mukaan merkittävästi parantuneet viimeisten neljän vuoden aikana.
Epäoikeudenmukaisuudet saattavat jäädä pimentoon
Harva etenkin uransa alussa oleva haluaa profiloitua vaikeaksi työntekijäksi. Vilja Jääskeläinen oli riitansa aikaan vasta 24-vuotias. Hän oli Ylen läpikäymien tuomioistuinten työtä koskevien rikos- ja riita-asioiden nuorimmasta päästä.
Nuorten järjestäytymisaste ammattiliittoihin on muita ikäryhmiä pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että harva nuori saa oikeudellista apua liiton kautta. Voi olla, että nuoret eivät siten osaa tai halua hakeutua riitoihin työnantajansa kanssa.
Ei mene päivääkään, etten miettisi sitä aikaa. Se oli elämäntapa, ei vain työ. Vilja Jääskeläinen
Tänä vuonna poikkeuksellisen moni nuori ja jo pitkään työelämässä ollut on joutunut pelkäämään työpaikkansa puolesta. Koronaviruksen takia lomautettuina tai työttömänä oli syyskuun lopussa 66 000 ihmistä.
PAMin lakimies Suvi Vilches uskoo, että tämä vaikuttaa hidastavasti siihen, miten työntekijät uskaltavat tuoda epäoikeudenmukaisuuksia päivänvaloon.
Korona-aikana yrityksille annettiin myös helpotuksia työntekijöiden irtisanomiseen ja lomauttamiseen liittyen. Osassa yrityksiä korona-ajan varjolla on saatettu tehdä ratkaisuja, jotka rikkovat työntekijöiden oikeuksia.
Punnittua oikeuskäytäntöä ei ole, ennen kuin tapaukset etenevät tuomioistuimiin asti. Siinä voi kestää useita kuukausia, jopa vuosia.
Ura lentoalalla päättyi työriitaan
Jääskeläisen kohdalla työriita kesti reilun vuoden. Lopulta osapuolet pääsivät ratkaisuun sovittelussa.
Jääskeläinen ei voi puhua sopimuksen sisällöstä, mutta kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Silti riidan selvittämiseen käytetty aika tuntuu jälkikäteen raskaalta.
Tuli ahdistuneisuutta. Itsetunto oli täysin nollassa. Sosiaaliset tilanteet alkoivat pelottaa.
– En olisi ollut heti niin kunnossa, että olisin voinut kuvitella hakevani uutta työtä.
Lentoemäntänä toimiminen oli ollut Jääskeläisen nuoruuden haaveammatti.
– Ei mene päivääkään, etten miettisi sitä aikaa. Se oli elämäntapa, ei vain työ, Jääskeläinen sanoo.
Työriidan jälkeen hän ei ole työskennellyt lentoalalla. Jääskeläinen halusi säännöllisemmän päivätyön, jotta voi olla enemmän kotona.
Löytyi uusi intohimo. Sisustaminen ja kodin remontoiminen ovat täyttäneet lähes kaiken vapaa-ajan. Töitä Jääskeläinen on tehnyt myyjän ammatissa.
Kolmen vuoden takainen työriita on jo mennyttä elämää. Vaikea aika on kääntynyt voimavaraksi.
– Koen, että sillä oli merkitystä, etten antanut kohdella itseäni miten sattuu, Jääskeläinen sanoo.
Onko sinua kohdeltu työelämässä väärin? Jos sinä uskallat puhua, muutkin uskaltavat – osallistu keskusteluun työelämästä tämän jutun perässä keskiviikkoon 14.10. klo 23 saakka tai somessa #tilipäivä.
Juttua täsmennetty 13.10. kello 12.24. Jutussa luki aiemmin, että PAMiin otettaisiin yhteyttä työriita-asioissa tuhat kertaa vuodessa. PAM hoitaa jäsentensä puolesta noin tuhat työriitaa vuodessa. Yhteydenottoja tulee enemmän.
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?
Seuraa meitä Instagramissa @tilipäivä