Eduskunta äänestää keskiviikkona perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta.
Luottamusäänestys kietoutuu paljolti siihen, miten hallitus ja ministeri Kiuru ovat toimineet kasvomaskisuosituksissaan. Epäluottamusta esittänyt oppositiopuolue kokoomus arvostelee myös Krista Kiurun tulkintoja ja viestintää muissa koronasuosituksissa ja -määräyksissä.
- Yle näyttää Krista Kiurun luottamusäänestyksen suorana verkkolähetyksenä keskiviikkona kello 13.45. Voit katsoa lähetyksen tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla ja täältä.
Kokoomuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päätyi kesäkuun alussa nimenomaan Krista Kurun johdolla siihen, ettei suositusta kasvomaskien käytöstä anneta. Kokoomus tulkitsee, että ministeriö on Kiurun johdolla tietoisesti ohjannut keväällä perusteluita maskien käytön hyödyistä tavalla, joka ei vastannut parasta silloin ollutta tietoa.
Elokuussa hallitus suositteli kasvomaskin käyttöä koronavirusepidemian leviämisen rajoittamiseksi.
Oppositiosta kristillisdemokraatit ilmoitti tiistaina, että ryhmä tukee kokoomuksen epäluottamuslausetta.
– Suojamaskien käytön vaikeutta liioiteltiin ja niiden hyödyllisyyttä vähäteltiin Suomessa kevään epidemia-aallon aikaan, vaikka monissa muissa maissa ne olivat aktiivisesti käytössä ja jopa pakollisia yleisillä paikoilla ja liikennevälineissä, tiedotti kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.
Krista Kiuru on saamassa eduskunnalta luottamuksen
Hallituspuolueet, joilla on enemmistö eduskunnassa, ovat aikeissa tukea Krista Kiurua eduskunnan luottamusäänestyksessä. Kiuru on saamassa eduskunnan luottamuksen.
Hallitus ja ministeri Kiuru voivat siis jatkaa työtään ilman parlamentaarisia seuraamuksia.
Keskustaministereistä Mika Lintilä on ollut Krista Kiurun kanssa eri mieltä koronaviruksen torjumiseksi tehdyistä matkustusrajoituksista. Lintilä aikoo osallistua keskiviikon äänestykseen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) näkökulmasta keskiviikon äänestyksessä punnitaan Kiurun luottamuksen lisäksi hallitusyhteistyön toimivuus.
Marin kirjoitti viestipalvelu Twitterissä perjantaina, että Kiurulla on sekä hänen että hallituksen luottamus, siis myös keskustaministereiden. Odotettavissa tuskin on ainakaan ministeritason irtiottoja hallitusrintamasta.
Oppositiopuolue kokoomuksen hyödyksi tulee asian julkinen ruotiminen sekä osoitus siitä, että oppositiopolitiikka on palannut politiikkaan talouden ja työllisyyden lisäksi koronakriisin hoidossakin.
Mitä tapahtuisi, jos Krista Kiuru ei saisi luottamusta?
Jos kuitenkin kävisi niin, että kokoomuksen epäluottamuslause voittaisi keskiviikon äänestyksessä ja Krista Kiuru ei saisi eduskunnan luottamusta, mitä tapahtuisi?
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus jatkaisi, epäluottamusäänestys koski tällä kertaa yksittäistä ministeriä, ei koko hallitusta.
Sen sijaan pääministeri joutuisi vaihtamaan hallituksensa perhe- ja peruspalveluministeriksi jonkun muun. Krista Kiuru ei voisi jatkaa enää hallituksessa.
Perustuslain mukaan presidentin on ilman eri pyyntöäkin myönnettävä ero ministerille, jos ministeri ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Tämä pykälä juontaa aivan perustuslain ydinkohdista, valtiojärjestyksen perusteista: ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Pekka Haaviston luottamuksesta äänestettiin ennen joulua
Krista Kiuru ei ole ainoa ministeri, jonka luottamuksesta on äänestetty eduskunnassa, ei edes ainoa nykyisessä hallituksessa.
Yksittäisen ministerin luottamusäänestyksiä on ollut viime aikoina noin kerran vuodessa eduskunnassa. Aiemmin yhteen ministeriin kohdistuva luottamusäänestys on ollut harvinaisempi.
Eduskunta äänesti juuri ennen viime joulua ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) luottamuksesta. Oppositio kyllä esitti välikysymyksen koko hallitukselle, mutta keskustelun aikana esitetyt epäluottamuslauseet kohdistuivat nimenomaan Haavistoon. Jos epäluottamusesitys olisi voittanut, Haavisto olisi joutunut eroamaan, ei koko hallitus.
Kyse oli Syyrian al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja ulkoministerin toimien asianmukaisuudesta. Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 110 – 79.
Viime vuoden luottamusäänestyksen lisäksi Pekka Haaviston toimintaa ulkoministeriössä punnitaan edelleen eduskunnassa, ministeririkosasiana samaisen al-Holin suomalaisten kotiuttamiskysymyksessä. Perustuslakivaliokunta selvittää, onko Haavistoa syytä epäillä rikoksesta. Mahdollisesta syytteen nostamisesta päättää aikanaan eduskunnan täysistunto.
Timo Soini, Anne Berner, Alexander Stubb...
Syksyllä 2018 eduskunta äänesti silloisen porvarihallituksen ulkoministerin, sinisten Timo Soinin luottamuksesta. Epäluottamuslause koski Soinin esittämiä abortin kieltämistä tukevia kannanottoja.
Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100 – 60.
Vuonna 2017 eduskunta äänesti silloisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP:n ja vasemmistoliiton epäluottamuslause koski valtion omistaman lentoasemayhtiön Finavian johdannaissopimusten tappioiden selvittelyä.
Berner sai eduskunnan luottamuksen äänin 110 – 42. Tyhjää äänesti 9 vihreiden kansanedustajaa. Äänestyksestä oli poissa 38 edustajaa.
Vuonna 2015 eduskunta äänesti käytännössä valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) luottamuksesta, vaikka muodollisesti äänestys kohdistui koko Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamukseen. Vihreät ja vasemmistoliitto tekivät välikysymyksen Stubbin toiminnasta sekä väärän tiedon antamisesta eduskunnalle hallintarekisterilain valmistelussa.
Hallitus ja Stubb saivat eduskunnan luottamuksen äänin 126 – 56.
...Jyrki Katainen ja Stefan Wallin
Vuonna 2013 eduskunta äänesti silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) luottamuksesta. Perussuomalaisten epäluottamuslause koski Kataisen tilaamaa 700 000 euron tulevaisuusselvitystä, jonka hankintaa ei ollut kilpailutettu.
Katainen sai eduskunnan luottamuksen äänin 141 – 16. Epäluottamusta äänestivät 14 perussuomalaisten ja kaksi vasenryhmän kansanedustajaa. 14 perussuomalaista äänesti tyhjää.
Vuonna 2012 eduskunta äänesti puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) luottamuksesta. Wallin oli antanut puolustusvoimien säästötoimissa poliittista ohjausta ja kehottanut säilyttämään ruotsinkielisen varuskunnan Dragsvikissa Raaseporissa. Wallin vakuutti puolustusvoimien säästösuunnitelman julkistuksessa, että päätökset perustuivat sotilaallisiin näkökohtiin.
Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95 – 59.
Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 15.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta.
Lue lisää: